- Syöpäjärjestöt www.kaikkisyovasta.fi
- Keuhkosyövän Käypä hoito -suositus Suomessa
Keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 3 000 suomalaista. Keuhkosyöpä löydetään usein vasta, kun se on jo ehtinyt levitä. Joskus keuhkosyöpä saatetaan löytää sattumalta, mutta tavallisempaa on, että sairastunut hakeutuu itse lääkäriin oireiden takia. Keuhkosyövän tyypillisimpiä oireita ovat yskä, hengenahdistus ja toistuvat keuhkotulehdukset.
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa se on kolmen yleisimmän syövän joukossa sekä naisilla että miehillä. Vaikka keuhkosyöpä on edelleen etupäässä iäkkäämpien miesten tauti, joka kolmas keuhkosyöpä löydetään naisilta. Naisten tupakoinnin yleistyttyä heidän osuutensa on kasvamassa nopeasti.
Syöpäsairauksien diagnosointia ja hoitoa kehitetään jatkuvasti. Suomessa perustettiin vuonna 2018 viisi alueellista syöpäkeskusta osaksi kansallista syöpäkeskusta (FICAN): FICAN South, FICAN North, FICAN Mid, FICAN West ja FICAN East. Itäinen Syöpäkeskus (FICAN East) ja sen keskeinen yksikkö KYS Syövänhoitokeskus ovat viime aikoina tehostaneet keuhkosyövän hoitoketjua.
Kansainvälinen syövänhoidon laatua arvioiva OECI (Organization of European Cancer Institutes) pitää toimivien hoitoketjujen ja -polkujen olemassaoloa tärkeänä laatukriteerinä syöpäsairauksien hoidossa.
”Laatukriteerit antavat hyvät raamit hoitokäytäntöjen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Hoidon sujuvoittaminen ja tehostaminen tehdään potilaan etu lähtökohtana”, sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan FICAN Eastin (KYS Syövänhoitokeskus) kehittämiskoordinaattori Outi Nikunen.
Keuhkosyövän hoitoketjukuvauksessa kuvataan potilaslähtöisesti visuaalisessa muodossa, mitä tapahtuu, kun ensimmäiset oireet havaitaan perusterveydenhuollossa. Hoitoketjukuvauksessa selvitetään kaikki eri yksiköiden ja ammattilaisten välinen työnjako ja tehtävät, sillä hoitoon osallistuu usean erikoisalan ammattilaisia.
Jokaisen hoitoon ja tutkimukseen osallistuvan hoitohenkilökuntaan kuuluvan tulee ymmärtää hoidon eri osa-alueiden merkitys kokonaisuuden kannalta. ”Hoidon tasalaatuisuuden ja tehokkuuden kannalta on tärkeää, että hoitoketju ja ammattilaisten kokemusperäinen tieto kuvataan kaikille hoitoon osallistuville, erityisesti uusille työntekijöille”, Nikunen painottaa.
Keuhkosyövän tutkimuksissa ja hoidossa on edistytty paljon. ”Koska alkuvaiheessa vähäoireinen tauti on vaikea diagnosoida, vaaditaan sekä hoitohenkilökunnan että potilaan puolelta kykyä kuunnella oireistoa, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman ajoissa. Pitkittynyt yskä, äänen käheys ja hengenahdistus tarkoittavat, että pitää lähteä lääkäriin”, korostaa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, KYS keuhkojen palvelulinjajohtaja Päivi Salonen.
”Nykyisellä kuvantamisteknologialla säteilyaltistus on olematon. Keuhkosyöpäepäilty potilas tulee lähettää kuvauksiin, käypähoitosuositusten mukaisesti”, Salonen muistuttaa.
Tupakoivan potilaan ei pidä arastella lääkäriin menoa ja ajatella, että on itse aiheuttanut mahdollisen keuhkosyövän. ”Lääkärit eivät ole syyllistämässä potilaita, vaan parantamassa heitä. Sitä paitsi keuhkosyöpä ei ole enää vain tupakoitsijoitten tauti, myös sitä sairastavien ei-tupakoitsijoiden määrä on nousussa”, Salonen lisää.
”Potilaan näkökulmasta useita asioita kuten koepalan otto, levinneisyystutkimukset sekä keuhkojen ja sydämen kunnon selvittely, tapahtuu optimoidun samanaikaisesti”, Salonen konkretisoi.
Jos diagnoosi ja tieto, voidaanko keuhkosyöpä leikata vai ei, pystytään antamaan potilaalle viikkoakin aikaisemmin kuin ennen, se lyhentää merkittävästi hänen odotusaikaansa.
”Mutta diagnoosi ja hoidot pystytään antamaan vain niille potilaille, jotka ovat ylipäänsä hakeutuneet lääkärin vastaanotolle. Tässä alkupäässä hoitoketjua tapahtuu sitä viivettä. Potilaan ei pitäisi ́katsella kesän yli josko tämä tästä ́ -ajatuksella, vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja varata lääkäriaika joko perusterveydenhoidon tai työterveyden puolelta”, Salonen painottaa.
Keuhkosairauksien parissa lähes 30 vuotta työskennelleen Salosen mukaan KYS:n erikoissairaanhoidon keuhkosyöpähoitoketju on toiminut jo pitkään vahvasti.
”Silti sain ilokseni todeta viime keväänä keuhkosyövän hoitoketjukuvauksen työstämisprojektissa, että opin uutta patologien monimuotoisesta työstä ja ennen kaikkea leikkauksen jälkeisestä fysioterapiahyödystä. Nyt pystyn entistä paremmin vastaanotolla potilailleni painottamaan potilailleni jälkihoidon ja kotihoito-ohjeen tärkeyttä loppuelämän laadun parantamiseksi. En malta olla myöskään toteamatta, miten paljon urani aikana hoidot ovat kehittyneet”, Salonen kiteyttää.
Artikkeli on MSD:n sponsoroima
Teksti: Päivi Remes
Keuhkosyövän kokenut ymmärtää hoitopolun merkityksen ”Markku oli juuri pari vuotta sitten toipunut virtsarakkosyövästään, kun hän sai sitkeän yskän, joka eiparantunut millään”, Viena kertoo. ”Koska minulla oli taustalla tuo edellinen syöpäsairaus, jaolin röyhytellyt tupakkaa 35 vuotta, pääsin todennäköisesti vähän helpommin tutkimuksiin. Näinoletan. Keuhkokuvassa löytyi täplä ja näytepala vahvisti, että kyseessä oli oikeassa keuhkossa osin keuhkoputken päällä […]
Keuhkosyövän hoito on kilpajuoksua aikaa vastaan. Oireilevaa tupakoitsijaa hävettää lähteä lääkäriin ja tupakoimattomilla keuhkosyöpää ei puolestaan usein osata epäillä pitkään jatkuneista oireista huolimatta.