24.05.2021

Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku toimii

Tamperelainen Ismo Niemi on käynyt läpi Tampereen yliopistollisen sairaalan keuhkosyöpäpotilaan hoitopolun. Hän on tänään onnellinen, vasemmalla keuhkollaan hengittävä 65-vuotias mies, joka käy puolivuosittain seurannassa.

Keuhkot tuovat sisäänhengityksellä happea elimistöön ja poistavat uloshengityksellä hiilidioksidia elimistöstä. Normaalisti meillä on kaksi keuhkoa: oikea keuhko muodostuu kolmesta ja vasen kahdesta lohkosta.

Keuhkosyövästä toipuneen tamperelaisen Ismo Niemen hengitystä hoitaa ja puhdistaa tällä hetkellä vain vasen keuhko: oikea keuhko on poistettu keuhkosyöpähoidon yhteydessä.

Vuonna 1956 syntynyt, fysioterapeutti-yrittäjänä yli 30 vuotta toiminut Ismo kertaa aikaa ennen diagnoosia, muistelee rankimpien hoitojen aikajaksoa sekä sairaudesta toipumista. Hän tekee sen avoimesti, auttaakseen muita keuhkosyöpäpotilaita, eteenkin heitä, jotka ovat hoitopolun alussa. ”Sekä patistaakseni kaltaisiani urheilullisia miehiä lähtemään ajoissa lääkäriin, vaikka vain pitkittyneen yskän vuoksi”, Ismo sanoo.

Oireena vain yskä

”Kaikki alkoi siitä, kun vuonna 2015 uusintalonkkanivelleikkauksen jälkeen minulla alkoi ilmetä outoa, jatkuvaa yskää. Lopulta vaimo patisti minut lääkäriin hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä jälkeisenä päivänä. Alkuun minulla epäiltiin refluksitautia. Yskän pahentuessa menin käymään yleislääketieteeseen erikoistuneen luottolääkärini pakeilla. Onneksi hoksasin sanoa hänelle, että minulla oli ollut laboratoriotutkimustuloksissa vähän tulehdusarvot koholla. Hän otti tämän tiedon vakavasti ja samalla vastaanottokäynnillä otettiin röntgenkuva keuhkoista. Kuvassa näkyi pyöreä, kymmenen sentin kokoinen valkea läiskä’’.

Tarkentavat tutkimukset ja lähete keuhkosairauksien poliklinikalle

Ismo pääsi jo kahden viikon sisällä tarkentaviin jatkotutkimuksiin. Niitä olivat lisäkuvaus sekä kaksi tähystystä, joista viimeisellä otettiin koepala. Ismo sai jo heti toisen tähystyksen jälkeen diagnoosin ja koepala vielä vahvisti sen: kyseessä oli keuhkosyöpä.

”Siitä alkoi syövän paranemiseen tähtäävä hoito eli hoitosuunnitelman mukainen matkani. Ensin minun piti kolmen kuukauden solumyrkky-jaksolla päästä tilanteeseen, jossa selviäisi, voiko kasvaimen leikata. Onneksi tämä hoidon rankin vaihe tehosi ja pääsin leikkaukseen. Leikkaus onnistui ja antoi minulle mahdollisuuden olla tänäänkin työntämässä mökillä kottikärryillä kevyttä lastia, tosin välillä huilaten”, Ismo kertoo.

Yhdellä keuhkolla rauhallista kotiarkea

Keuhkosyövän hoito on kilpajuoksua aikaa vastaan. ”Minun kaltaisten potilaiden kohdalla keuhkosyöpäepäily ei tule hetikään mieleen, sillä minulla on kestävyysurheilijatausta enkä ole koskaan tupakoinut”, Ismo pohtii ja lisää: ”Toisaalta, koska keuhkoni olivat hapenottokyvyltään niin hyvässä kunnossa, pärjään nyt yhdellä keuhkolla”.

Ismo on kertonut näkemyksiään Tampereen yliopistollisen sairaalan keuhkosyövän hoitopolun kuvaukseen potilaan näkökulmasta. ”Omalla kohdallani hoidot menivät juuri siten, kun ne on kuvattu. Siinä kohtaa, kun polku haarautuu hoitavan, etenemisen tai palliatiivisen hoidon kohdalla, minun kohdallani kävi hyvin. Rohkaisenkin muita keuhkosyöpädiagnoosin saaneita käymään rankatkin hoidot läpi. Tästäkin sairaudesta on mahdollista selvitä jatkoajalle. Kannattaa käydä Tays:n nettisivuilta kurkkaamassa keuhkosyövän hoitopolku niin ymmärtää paremmin hoidon eri vaiheet”, Ismo sanoo.

Pysyvänä jälkioireena hoidon sivuvaikutuksista hän tunnistaa saaneensa neuropatian jalkateriin, minkä myötä seisomisjaksot on pidettävä lyhyinä. Beetasalpaajaa hän syö sydämen rytmiä tasatakseen, sillä sydän rasittuu normaalia enemmän, kun vain yksi keuhko hoitaa happityöt. Alkuun seurantatutkimuksissa piti käydä tiheästi, nykyisin puolivuosittain. ”Kahdesti seurannassa näkyi jotain vaaleaa keuhkokuvissa, mutta onneksi se osoittautui molemmilla kerroilla vain limaksi.” Ismo summaa syöpätaistelunsa rauhallisesti. ”Totesin, että se mitä tulee, otetaan vastaan. Mummuni sanoin elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. Sain todella erinomaista hoitoa Tays:ssa”, hän toteaa kiitollisena.

Artikkeli on MSD:n sponsoroima
Teksti: Päivi Remes

Lähteet

  1. TAYS, Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku. 30.6.2020.
  2. Rochestherin yliopiston lääkätieteellinen tietedekunta, New York (University of Rochester, Medical Center). Anatomy of the Respiratory System. 2021.
  3. Economist Intelligence Unit. Lung-Cancer in Europe. EIU. 2019.
  4. Suomen Syöpärekisteri. Syöpä Suomessa. 2019.
  5. Kaikki Syövästä. Keuhkosyöpä.
  6. TAYS. Keuhkosyöpä. 14.4.2020.

FI-NON-00456 03/2021

Lue lisää näistä ja muista ajankohtaisista teemoista

Kampanjalla pyritään hävittämään HPV ja sen aiheuttamat syövät – Onnistuisi nostamalla tyttöjen ja poikien rokotuskattavuutta

28.06.2021

Kampanjalla pyritään hävittämään HPV ja sen aiheuttamat syövät – Onnistuisi nostamalla tyttöjen ja poikien rokotuskattavuutta Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry: Suomen tulee sitoutua EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteisiin. HPV ja sen aiheuttamat syövät voidaan hävittää nostamalla tyttöjen ja poikien rokotuskattavuutta. Lue lisää Mediuutisten sivuilta. FI-NON-00554 06/2021

Syövän hoidon historia

03.03.2021

Syövän hoidolla on pitkä historia. Ensin kasvaimia hoidettiin lämpöhauteilla, syövyttämällä, kuumalla raudalla polttamalla tai leikkaamalla. 1800-luvun lopulla keksittiin röntgensäteet. Viime vuosisadalla syöpä onnistuttiin ensi kertaa parantamaan sädehoidoilla, ja myös hormonihoitojen teho havaittiin. Toisen maailman sodan aikana syntyi solunsalpaajahoito. Uuden tutkimuksen avulla on löydetty tapa, jolla kehon omaa immuunijärjestelmää voidaan käyttää taistelussa syöpää vastaan.