Keuhkosyövän hoito on kilpajuoksua aikaa vastaan. Oireilevaa tupakoitsijaa hävettää lähteä lääkäriin – ja silloinkin on useimmiten liian myöhäistä parantavalle hoidolle. Tupakoimattomilla keuhkosyöpää ei puolestaan usein osata epäillä pitkään jatkuneista oireista huolimatta.
Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto Suomessa, ja noin 90 % sairastuneista on tupakoitsijoita. Naisilla ilmaantuvuus on suurentunut sen jälkeen, kun heidän tupakointinsa yleistyi. Myös keuhkosyöpää sairastavien ei-tupakoitsijoiden määrä on nousussa, erityisesti naisten joukossa. Suomessakin keuhkosyöpä on edelleen tappavin syöpätyyppi.
Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on yleisin keuhkosyövän muoto. Se lähettää etäpesäkkeitä yleensä jo alkuvaiheessa. Keuhkokudoksessa ei ole tuntoa, joten huonoennusteinen, oireeton sairaus löydetään yleensä vasta, kun se on jo pitkällä. Miehillä keuhkosyöpä aiheuttaa eniten syöpäkuolemia ja naisilla jo toiseksi eniten. Kaikkien keuhkosyöpätapausten viiden vuoden elossaolo-osuus on miehillä 9 % ja naisilla 13 %.
EconomistIntelligence Unit -tutkimusyksikön tuottaman tuoreen keuhkosyöpä-tutkimusraportin mukaan varhaisen vaiheen diagnosointi ja nopea hoitoon pääsy toteutuu Euroopan 27 maan vertailussa huonoiten Suomessa, Espanjassa, Kreikassa ja Unkarissa.
Keuhkosyövän hoito on kilpajuoksua aikaa vastaan. ”Tupakoitsijan, tämän lähipiirin, yhteiskunnan ja hoitaja-lääkärisegmentin aiheuttamaa häpeää ja stigmaa ´itseaiheutetusta sairaudesta´ tulisi vähentää. Tupakoinnin aloittamisen estämisen ja tupakoinnin lopettamisen kampanjointia kannattaa tehdä hyötyjä korostaen”, Vaasan onkologian klinikan ylilääkäri, professori Antti Jekunen sanoo.
Jekusen mukaan varhaisdiagnostisten seulontamenetelmien kehittäminen riskipotilasryhmässä sekä perusterveydenhoidon lähetekäytäntöjen yhtenäistäminen ovat keinoja, joiden avulla sairautta kyettäisiin diagnosoimaan nykyistä varhaisemmin. Näin lisättäisiin potilaiden toimintakykyisiä elinvuosia, millä on myös kansantaloudellista merkitystä. Myös tässä Suomi laahaa useimpia Euroopan maita jäljessä.
”Emme keuhkosyövän osalta pääse toteuttamaan kuratiivisia hoitoja riittävästi ja leikkausprosenttimme jäävät muista Pohjoismaista jälkeen. Toiseksi, emme löydä hyväennusteisia, tabletein hoidettavia keuhkosyöpäpotilaita riittävästi,vaikka meillä on joka keskussairaalassa hyvin CT-laitteita”, Jekunen vahvistaa.
”Yksi keino tehostaa varhaisen vaiheen diagnosointia olisi uudistaa keuhkokuvantamisen logistiikka. Jos diagnoosi halutaan tehdä varhaisvaiheessa, potilailla ei silloin ole pitkälle edenneen keuhkosyövän oireita vaan oireet ovat paljon lievempiä. Nimenomaan aika ensimmäisestä epäilyttävästä oireesta diagnoosiin on liian pitkä. Tutkimukset pitää tarjota helposti saataville ja logistiikka niiden tehokkaaseen toteuttamiseen”, Jekunen pohtii. ”Tietokonekuvaus tulee tehdä osaksi terveyskeskuslääkärin välineistöä, eikä niin, että aina pitää lähettää ensin erikoissairaanhoitoon. Hengitystieoireisen alkuvaiheen tutkimusarsenaaliin tulee kuulua keuhkokuvantaminen.”
Syksyllä Vaasassa käynnistyy maamme ensimmäinen keuhkosyövän varhaisdiagnostiikan seulontapilotti. Säteilyltään pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla kyetään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä. ”Pilottiin on valittu kaksi väestöryhmää: oireiset, yli 25 askivuotta tupakoineet sekä kolme kuukautta hengitysoireista kärsineet ei-tupakoitsijat. Jälkimmäinen ryhmä on selvästi kasvamassa. Seulonta on myös tilaisuus antaa tupakasta vieroittumisinformaatiota”, Jekunen kertoo.
Uusia diagnostiikkaväylien avauksia tarvitaan. Joustava yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden välillä on yksi avaintekijä, jotta terveyskeskuslääkärin olisi entistä helpompi lähettää keuhkojen tietokonekerros- ja magneettikuvaukseen esimerkiksi pitkittyneestä äänen käheydestä tai yskästä, hengenahdistuksesta tai toistuvista keuhkokuumeista kärsivä potilaansa.
”Terveydenhuollon ensikontaktissa tulisi terveyshaastattelussa selvittää potilaan tupakointitausta ja tukea tupakasta vieroitusta”, pohjustaa Vaasan kaupungin johtavana ylilääkärinä toimiva Heikki Kaukoranta. ”Varhaisen vaiheen diagnosoinnissa haastavinta on, että ihmisellä on oireita vähän tai ei lainkaan. Meillä viive taudin toteamisessa on valitettavasti pidempi kuin monissa muissa läntisissä maissa. Siksi tupakoivaa että ei-tupakoivaa potilasta tulisi kuunnella herkällä korvalla ja hänet tulisi pystyä perusterveydenhuollon puolelta lähettämään paitsi keuhkojen natiiviröntgenkuvaan myös CT-tutkimukseen tai magneettiresonanssitutkimukseen”, hän lisää.
”Terveyskeskuslääkärin tulisi saada enemmän tietoa jatkohoitoon lähettämästään potilaasta. Tämä motivoisi varmasti häntä myös osallistumaan kokonaisvaltaisen hoitopolun kehittämiseen”, Jekunen pohtii.
Tekoälyn tekemää diagnosointia saadaan vielä odottaa. Mikäli kuvantamista lisätään, kuvien tulkitsijoita tarvitaan lisää. ”Radiologien puolella meillä on tekijäpulaa”, Jekunen ja Kaukoranta kuvailevat diagnosoinnin pullonkaulaa.
”Ratkaisu olisi hajautettu koulutus, eli täysin päinvastoin kuin nykyisin ehdotetaan”, Jekunen lisää.
”Nykyisin kuvantaminen on paljon vaativampaa kuin aikaisemmin. Erityisesti magneettiresonanssitutkimuksessa informaation määrä on korkea. Eli myös radiologien työnkuva on muuttunut merkittävästi. Heidän työpanoksensa keuhkosyöpädiagnoosin varhaisen vaiheen löytämisessä on ratkaiseva”, Kaukoranta painottaa.
Teksti: Päivi Remes
Keuhkosyövän kokenut ymmärtää hoitopolun merkityksen ”Markku oli juuri pari vuotta sitten toipunut virtsarakkosyövästään, kun hän sai sitkeän yskän, joka eiparantunut millään”, Viena kertoo. ”Koska minulla oli taustalla tuo edellinen syöpäsairaus, jaolin röyhytellyt tupakkaa 35 vuotta, pääsin todennäköisesti vähän helpommin tutkimuksiin. Näinoletan. Keuhkokuvassa löytyi täplä ja näytepala vahvisti, että kyseessä oli oikeassa keuhkossa osin keuhkoputken päällä […]
Keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 3 000 suomalaista. Keuhkosyöpä löydetään usein vasta, kun se on jo ehtinyt levitä. Joskus keuhkosyöpä saatetaan löytää sattumalta, mutta tavallisempaa on, että sairastunut hakeutuu itse lääkäriin oireiden takia.
