Diabetes on energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena plasman glukoosipitoisuutena – toisin sanoen korkeana verensokerina. Diabetes johtuu joko insuliinin puutteesta tai insuliinin heikentyneestä toiminnasta tai molemmista. Diabetekseen liittyy myös rasva- ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnan häiriintyminen.
Suomessa on 500 000 diabetesta sairastavaa. Heistä noin 10–20 %:lla on tyypin 1 diabetes ja suurimmalla osalla lopuista tyypin 2 diabetes.
Tyypin 2 diabetes yleistyy, mikä johtunee elintapojen muutoksesta ja väestön ikääntymisestä. Tyypin 2 diabeteksen lisääntymiseen Suomessa vaikuttaa myös taudin aktiivinen seulonta.
Tärkeimmät diabetestyypit ovat tyypin 1 (insuliinipuutteinen) ja tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevää verensokerin nousua. Aikaisemmin diabetes jaettiin hoitomuodon mukaan insuliinihoitoiseen tai tabletti- ja ruokavaliohoitoiseen diabetekseen. Toinen tapa oli luokitella diabetes nuoruusiän ja aikuistyypin diabetekseen. Näitä luokitteluita ei enää pitäisi käyttää.
Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus, ja se esiintyy tyypillisesti suvuittain. Jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, lapsen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on jopa 70 %.
Ylipaino altistaa tyypin 2 diabetekseen sairastumiselle. Myös liikunnan vähäisyydellä, runsaalla rasvojen käytöllä, ravinnosta puutteellisella kuidun saannilla, stressillä, unihäiriöillä, tupakoinnilla ja runsaalla alkoholin käytöllä sekä ikääntymisellä on vaikutusta insuliiniherkkyyden vähentymiseen ja sitä kautta tyypin 2 diabeteksen syntyyn.
Tyypin 2 diabetesta sairastavalla on insuliinierityksen häiriö. Jo ennen verensokerin kohoamista tyypin 2 diabeteksessa esiintyy insuliinin heikentynyt vaikutus kudoksissa eli insuliiniresistenssi. Insuliiniresistenssi tarkoittaa, että insuliinin säätelemä sokerin (glukoosin) siirtyminen verestä soluihin vaatii tavanomaista enemmän insuliinia. Jotta sokeri siirtyisi soluihin, haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän ja veren insuliinipitoisuus aluksi kohoaa. Vähitellen haiman insuliinia valmistavien beetasolujen toimintakyky ei riitä kattamaan lisääntynyttä tarvetta ja verensokeri nousee.
Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri kohoaa hitaasti, eikä sairaudessa välttämättä ole selviä oireita. Diabetes tulee usein ilmi sattumalta terveystarkastuksessa tai muun sairauden seurannan yhteydessä. Oireita voivat kuitenkin olla väsymys, vetämätön olo varsinkin ruokailun jälkeen, masennus, ärtyneisyys, jalkasäryt, näön heikentyminen ja tulehdusherkkyys. Kun verensokeri kohoaa edelleen, voi oireina olla janon tunnetta, painon laskua ja tiheentynyttä virtsaamisen tarvetta.
Diabetes todetaan verinäytteestä mitatusta plasman poikkeavasta glukoosipitoisuudesta. Diabetesta sairastavalla paastoverikokeesta mitattu verenglukoosi eli verensokeri on koholla. Terveellä henkilöllä paastoplasman glukoosipitoisuus on 4–6 mmol/l. Jos diabeteksen oireet ovat selvät, diabeteksen toteamiseen riittää plasman glukoosipitoisuuden määritys, jonka tulos ylittää 11 mmol/l. Jos selviä oireita ei ole, voidaan diagnoosi asettaa, jos plasman glukoosipitoisuus on toistuvasti koholla aamulla paaston jälkeen. Tarvittaessa diagnoosin varmistamiseen voidaan käyttää myös glukoosirasituskoetta.
Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksia ovat
Diabetekseen liittyviä elinmuutoksia voidaan ehkäistä hyvällä omahoidolla: terveillä elintavoilla ja lääkehoidolla.
Diabetes on häiriö energia-aineenvaihdunnassa ja se ilmenee kehossa korkeana verensokerina. Diabetes voi johtua kolmesta syystä: kehon insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä toiminnasta tai molemmista näistä syistä. Diabetes vaikuttaa myös muuhun aineenvaihduntaan ja aiheuttaa häiriöitä rasva- ja valkuaisaineiden tasapainossa. Diabetes jaetaan moneen alaryhmään, joista yleisimpiä ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes.
Tyypin 1 diabetes tarkoittaa insuliinipuutosta kehossa, kun taas tyypin 2 diabetesta sairastavilla on insuliinierityksen häiriö. Siihen liittyy insuliiniresistenssi, joka nostaa elimistön verensokeria.
Tyypin 2 diabeteksessa ei ole välttämättä selviä oireita, mutta niitä voivat olla väsymys, vetämätön olo varsinkin ruokailun jälkeen, masennus, ärtyneisyys, jalkasäryt, näön heikentyminen ja tulehdusherkkyys. Diabetes todetaan verinäytteen avulla.
Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen, mutta myös elintavoilla on vaikutusta insuliiniherkkyyden lisääntymiseen ja sitä kautta tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen. Sairaudelle altistavat ylipaino, vähäinen liikunta, runsasrasvainen ruokavalio, vähäinen kuidunsaanti, stressi, unihäiriöt, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö sekä ikääntyminen.
Diabeteksen hoitoon voi kuulua tablettilääkkeitä ja insuliinihoitoa. Lisäksi etenkin tyypin 2 diabeteksen hoidossa elämäntapojen tarkastelu ja hoitaminen ovat tärkeitä. Lääkehoito valitaan aina yksilöllisesti ja siinä otetaan huomioon verensokerin lisäksi myös mahdolliset muut sairaudet.
Diabetekseen liittyy useita lisäsairauksia, joita voi ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla ja lääkehoidolla. Lisäsairauksia ovat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, aivoverenkiertohäiriöt ja neuropatiat eli hermomuutokset.
