Vesirokko kuuluu herpessairauksiin ja sen aiheuttaa vesirokkovirus. Taudin sairastamisen jälkeen vesirokko jää elimistöön samalla tavoin kuin muutkin herpesvirukset.
Vesirokkorokotetta tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Suurin osa aikuisista on jo sairastanut vesirokon. Taudille kehittyy immuniteetti, joten vesirokon sairastaneet eivät tarvitse rokotetta.
Vesirokko tarttuu erittäin herkästi. Virus leviää ilma-, pisara- ja kosketustartuntana sairastuneen hengitysteistä ja ihorakkuloista.
Vesirokon oireina saattaa esiintyä kuumetta, päänsärkyä ja sairauden tunnetta. Vesirokolle ovat ominaisia kutisevat rakkulat, jotka vähitellen rupeutuvat ja arpeutuvat.
Itämisaika on tavallisimmin noin 2 viikkoa. Tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja loppuu rakkuloiden rupeuduttua.
Vesirokko paranee yleensä itsestään noin viikossa.
Vesirokon oireista kutitusta helpottamaan voi käyttää antihistamiinivalmistetta suun kautta. Mentolisprii on ulkoiseen käyttöön tarkoitettu valmiste, joka voi viilentää ihon kutinaa ja kuumotusta. Jos lapsella on puolustusjärjestelmän heikkoutta liittyen joko sairauteen tai lääkitykseen, voidaan vesirokossa käyttää asikloviiria. Tätä lääkitystä voidaan käyttää myös yli 12-vuotiailla nuorilla tai aikuisilla, jos heillä on riski sairastua vakavampaan tautimuotoon.
Tavallisin vesirokon komplikaatio on rupien raapimisen seurauksena syntyvä ihon bakteeritulehdus. Ihon bakteeritulehdus voi johtaa myös vakavaan yleistyneeseen tautiin, kuten sepsikseen eli verenmyrkytykseen.
Vesirokon harvinaisia, mutta varsin vakavia jälkitauteja ovat muun muassa aivotulehdus, maksatulehdus sekä nivel- umpilisäke- ja kivestulehdus.
Suurin osa vesirokkoa vastaan rokottamattomista ihmisistä on sairastanut vesirokon lapsuusiässä. Aikuisista 1–3 % ei ole sairastanut vesirokkoa. Vesirokon oireet ovat aikuisella rajummat kuin lapsella. Myös riski sairastua vesirokon jälkitautina keuhkokuumeeseen on aikuisiällä sairastetussa vesirokossa suurempi.
Jos vesirokkoa ei ole sairastanut lapsuudessa, rokote on mahdollista ottaa aikuisena. Vesirokko on aikuisilla oireiltaan vaikeampi sairaus kuin lapsilla. Aikuisilla on myös korkeampi riski sairastua vesirokon jälkeen keuhkokuumeeseen.
Vesirokkorokote kuuluu kansallisessa rokoteohjelmassa kaikille vuoden 2006 jälkeen syntyneille, joilla ei ole vielä ollut vesirokkoa. Vesirokkorokotteen voi ottaa myös aikuisena, jos ei ole vielä sairastanut vesirokkoa.
Vesirokon yleisiä oireita ovat kuume, päänsärky ja sairauden tunne. Myös kutisevia rakkuloita esiintyy yleisesti.
Tavallisin vesirokon komplikaatio on ihon bakteeritulehdus, joka on tärkeää hoitaa hyvin verenmyrkytyksen välttämiseksi. Osa vesirokon jälkitaudeista on harvinaisia mutta vakavia. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi aivotulehdus, maksatulehdus sekä nivel-, umpilisäke- ja kivestulehdus.
