Melanooma on ihosyövistä vakavin. Se on länsimaiden voimakkaimmin lisääntyvä syöpä, ja noin puolet melanoomista saa alkunsa luomesta. Melanooma saa alkunsa ihon väriainetta tuottavista soluista, joita sanotaan melanosyyteiksi. Sairaus voi alkaa kaikkialta iholta, myös alueelta, joka ei ole saanut paljon tai ollenkaan aurinkoa, kuten esimerkiksi jalkapohjista. Melanooma voi harvinaisessa tapauksessa syntyä silmään ja sitä nimitetään tällöin silmämelanoomaksi. Silmämelanooma on harvinainen: uusia tapauksia todetaan Suomessa noin 65–75 vuosittain.
Jos melanoomaa ei hoideta, se jatkaa kasvuaan syvemmälle ihoon. Syvemmälle ehtinyt melanooma lähettää helposti etäpesäkkeitä eli metastaaseja muualle elimistöön veren tai imuteiden välityksellä.
Kuinka yleinen melanooma on?
Suomessa todetaan vuosittain lähes 1 800 ihomelanoomatapausta. Sairaudesta kärsivät kaikenikäiset ihmiset, alle 18-vuotiailla melanooma on harvinainen ja 40 % sairastuneista on yli 70-vuotiaita.
Vuonna 2021 todettiin lähes 1800 uutta ihomelanoomaa.
Mitkä ovat melanooman riskitekijät?
Riski sairastua ihosyöpään kuten melanoomaan vaihtelee ja riippuu monista tekijöistä, kuten ihotyypistä ja auringolle altistumisesta. Keskeisimpiä riskitekijöitä melanooman syntymiselle ovat vaalea, herkästi palava iho, ihon toistuva palaminen auringossa, runsas määrä luomia, aikaisempi melanooma ja lähisuvun melanoomatapaukset.
Ihon toistuva palaminen erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa lisää riskiä sairastua melanoomaan aikuisena. Iholla on pitkä muisti. Toistuva ihon palaminen ja runsas auringolle altistuminen johtaa sairastumiseen vasta myöhemmällä iällä ja vanhoilla ihmisillä melanooman esiintyvyys lisääntyy varsinkin valovaurio-ihoalueilla. Jos luomia on runsaasti tai iho on vaalea ja alkaa punoittaa helposti auringossa, aurinkoa on syytä välttää myös aikuisena.
Myös solarium kasvattaa melanoomariskiä. Solariumin valo sisältää UV-säteitä ja lisää siksi riskiä sairastua tummasolusyöpään eli melanoomaan. Erityisesti alaikäisten ja muihin riskiryhmiin kuuluvien tulee tästä syystä välttää solariumia, ellei sen käytölle ole lääketieteellistä syytä.
Runsasluomisuus kasvattaa riskiä sairastua melanoomaan. Runsasluomisuus tarkoittaa, että pigmenttiluomia on 120 tai enemmän. Esimerkiksi henkilöllä, jolla pigmenttiluomia on 120 tai enemmän, on kymmenkertainen riski sairastua melanoomaan verrattuna sellaiseen henkilöön, jolla pigmenttiluomia on alle 50. Runsasluomisten sairastumisriskiä lisää merkittävästi, jos lähisuvussa on todettu melanoomaa.
Runsasluomisten henkilöiden on erityisen tärkeää tarkkailla luomiaan ja käydä näyttämässä niitä lääkärille, jos muutoksia tapahtuu. Jo kertaalleen melanooman sairastaneilla on muuhun väestöön verrattuna suurentunut riski saada melanooma uudelleen.
Muut riskitekijät
Melanooman riskiä lisäävät myös suuret (halkaisijaltaan yli 20 cm) synnynnäiset luomet sekä yli 5 mm leveät, kirjavat ja epätarkkarajaiset luomet, jos niitä on iholla viisi tai enemmän. Suuria tai epätarkkarajaisia luomia on erityisen tärkeää tarkkailla ja käydä näyttämässä niitä lääkärille, jos muutoksia tapahtuu. Esimerkiksi valokuvia ottamalla on helppo pitää kirjaa ihon tilasta, luomien määrästä ja koosta.
Aiemmin annettu säde- ja solunsalpaajahoito, immuunijärjestelmää heikentävä lääkitys ja tietyt muut ihosairaudet suurentavat myös ihosyövän riskiä.
Voiko melanoomaa ehkäistä?
Tehokkain keino ehkäistä melanoomaa on ihon suojaaminen auringonvalolta. Tämän voi toteuttaa seuraamalla Syöpäjärjestöjen ohjeita:
UV-säteily voi aiheuttaa ihosyöpää, kuten melanoomaa. Auringon UV-säteilyä tulisi välttää ja auringonvalolta tulisi aina suojautua hyvin. Erityisesti silloin, jos iholla on ollut syöpä tai syövän esiaste, on ihon suojaamiseen UV-säteilyltä suhtauduttava erityisen vakavasti. Ihoalueet, joihin on tehty ihomuutosten hoitoja ja joissa saattaa olla arpikudosta, on suojattava vaattein tai korkeasuojakertoimisilla aurinkosuojavoiteilla.
Auringon vaikutusta lisäävät myös tietyt ympäristötekijät, kuten vesi, hiekka, vuoristo, lumi ja jää. Vedessä ollessa on hyvä muistaa veden UV-säteitä läpäisevä ominaisuus. Myös pilvisellä säällä puneraja eli ihon punoituksen syntymiseen tarvittava raja voi ylittyä suojaamattomalla iholla.
Kannattaa tarkistaa, että aurinkosuojavoiteessa on suoja sekä UVB- että UVA-säteille. Käyttöominaisuuksiin vaikuttaa voidepohja ja pakkauksen annostelumekanismi. Esimerkiksi lotion-tyyppinen, suihkupullosta annosteltava aurinkosuojavoide on käytännöllinen vaihtoehto karvaisille tai ohuille ihoalueille.
On hyvä muistaa, että aurinkosuojavoidepakkauksessa luvatun suojan saa, kun suojavoidetta muistaa levittää iholle tasaisesti ja tarvittavan määrän. Käytännöllinen ohje on levittää voidetta runsaalla kädellä: kolme ruokalusikallista eli piripintainen kourallinen uimapukuisen ihmisen koko vartalolle.
Myös silmät on järkevä suojata aurinkolaseilla, joissa on UVA- ja UVB-suojat. Lierihattu suojaa hyvin kasvoja, nenää, huulia, korvia, silmiä ja hartioita. Näitä alueita ei saisi koskaan jättää ilman suojausta. Puuvillaiset vaatteet tarjoavat noin kuusinkertaisen suojan UV-säteiltä ja tiukkakuosiset keinokuidut vielä hieman suuremman. Markkinoille on tullut myös tekstiilejä, joissa neuloksen mekanismilla ja materiaaleilla on saatu kankaaseen korkeita suojakertoimia. Niin sanottuja UV-suojavaatteita löytyy koko vaatekerta päähineistä tossuihin asti.
Jos huomaat ihollasi epäilyttäviä muutoksia, hakeudu lääkärin vastaanotolle.
Susanna Juntunen: ”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin” Nuori ja urheilullinen perheenäiti ei voinut uskoa sairastavansa kohdunkaulan syöpää, sillä hän ei tuntenut oloaan sairaaksi missään vaiheessa. Susanna Juntunen on suositun #kotitreenijengin perustaja. Urheilu sekä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat aina olleet hänelle itsestäänselvyyksiä. Hän on myös entinen kilpajoukkuevoimistelija ja EM-tasolla kilpaillut bikini fitness -urheilija. Tällä […]
