Mikä on melanooma Melanooman oireet Elämää melanooman kanssa Luokitus ja hoito Tutkituta luomesi UKK

Melanooman luokitus ja hoito

Melanooman levinneisyysluokitus on tärkeä tietää, jotta saadaan käsitys paranemismahdollisuuksista ja voidaan valita oikea hoito. Ihosyövän levinneisyys ja kasvaimen erilaistumisaste voidaan määrittää kudosnäytteellä tai kuvantamistutkimuksella.

TNM-luokitus

Melanooman ja muidenkin syöpien levinneisyyttä kuvataan yleensä kansainvälisellä TNM-luokituksella:

Syövät jaotellaan TNM-luokituksen perusteella viiteen levinneisyysasteeseen (0, I, II, III, IV). Levinneisyysaste 0 tarkoittaa pientä paikallista syöpää, joka ei leviä. Levinneisyysasteen IV syöpä puolestaan tarkoittaa laajalle levinnyttä syöpää tai syöpää, joka on jo lähettänyt etäpesäkkeitä.

Syöpä jaotellaan viiteen levinneisyysasteeseen

Kun syöpä leviää, se alkaa tehdä etäpesäkkeitä. Etäpesäkkeet eli metastaasit syntyvät, kun syöpäsolut lähtevät liikkeelle emokasvaimesta verenkierron tai imunestekierron välityksellä ja kiinnittyvät muihin elimiin. Siellä ne alkavat jakautua ja muodostaa uusia kasvaimia.

Eri syövät tyypillisesti muodostavat etäpesäkkeitä eli metastasoivat tiettyihin elimiin. Useimmiten etäpesäkkeet syntyvät maksaan, keuhkoihin, lisämunuaisiin, aivoihin ja luustoon. Etäpesäkkeiden aiheuttamat oireet vaihtelevat sen mukaan, missä ne sijaitsevat.

Melanooman hoito

Syöpähoidot ja melanooman hoito kehittyvät jatkuvasti. Tarjolla on yhä tehokkaampia ja tarkemmin kohdennettuja hoitoja melanoomaa vastaan. Melanooman tärkeimmät hoitomuodot ovat syöpäleikkaus (kirurginen hoito), immunologiset hoidot ja täsmälääkkeet. Syöpälääkkeitä on useita erilaisia, ja niitä käytetään tavallisesti yhdistelmänä. Joissakin tapauksissa melanooman hoitona voidaan käyttää myös sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoja (kemoterapia).

Leikkaushoito

Melanooman ensisijainen hoito on leikkaushoito. Leikkauksessa poistetaan melanoomaluomi ja ympäröivää ihokudosta. Poistettavan kudoksen määrä riippuu melanooman syvyydestä ja sijainnista. Mitä paksumpi luomi on, sitä enemmän luomen ympäriltä pitää poistaa tervettä kudosta. Melanoomakudos on voinut kasvaa pitkään ja sillä on ollut aikaa kasvaa ympäröivään ihoon kiinni.

Leikkauksen yhteydessä tutkitaan, onko lähimmissä imusolmukkeissa eli vartijaimusolmukkeissa etäpesäkkeitä. Jos vartijaimusolmukkeissa on syöpäsoluja, ne poistetaan.

Jos melanooma on levinnyt kehon muihin osiin eikä sitä siksi voi leikata, sitä kutsutaan leikkauskelvottomaksi eli inoperaabeliksi syöväksi. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin muita hoitovaihtoehtoja. Lue lisää levinneen melanooman hoidosta.

Liitännäishoito leikkauksen jälkeen

Melanoomaleikkauksen jälkeen ja mahdollisten jatkotutkimusten valmistumisen jälkeen potilas siirtyy jatkoseurantaan. Seurantojen tiheys määräytyy melanooman levinneisyysasteen perusteella. Seurannan tavoitteena on huomata melanooman uusiutuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vaikka kaikki syöpäsolukko olisi saatu leikkauksessa pois, voi melanoomalla olla suurentunut riski uusiutua. Siksi leikkauksen jälkeen voidaan tarjota muita hoitoja, jotka vähentävät riskiä sairastua tulevaisuudessa uudelleen melanoomaan. Näitä lääkehoitoja kutsutaan liitännäishoidoiksi eli adjuvanttihoidoiksi. Sana tulee latinan sanasta adjuvare, joka tarkoittaa apua.

Melanooman liitännäishoitoja ovat immuunihoidot ja kohdennetut lääkkeet eli ns. täsmälääkkeet. Sädehoitoa tai solunsalpaajia ei tavallisesti käytetä melanooman hoidossa. Hoidoista päätetään yhdessä lääkärin kanssa ja niistä voi aina keskustella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Immunologinen hoito ja täsmälääkkeet liitännäishoitona leikkauksen jälkeen

Jos melanooma on hoidettu leikkaamalla ja kaikki syöpäkudos on saatu pois, voidaan liitännäishoitona tarjota immuunihoitoa eli immunoterapiaa. Immuunihoitoa voidaan tarjota potilaille, joiden levinneisyysluokitus on III tai IV. Immuunihoitojen on tarkoitus tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää syöpäsoluja vastaan. Syövän immuunihoito auttaa tuhoamaan syöpäsolujen oman puolustuksen. Immuunihoidot hyökkäävät syöpäsoluja vastaan epäsuorasti vahvistamalla kehon immuunivastetta, jotta keho voisi paremmin taistella syöpää vastaan. Tämä on erona esimerkiksi solunsalpaajahoitoihin: solunsalpaajien eli sytostaattien tarkoituksena puolestaan on tuhota syöpäsolut.

Immuunihoitoja on saatavilla useita erilaisia. Täsmähoitoja on saatavilla myös tiettyihin kasvaimesta löytyviin biomarkkereihin (esim. MEK ja BRAF) liittyen. BRAF on syöpägeenissä aktivoiva mutaatio, jonka toimintaa voidaan hillitä täsmälääkkeillä, niin sanotuilla BRAF-estäjillä. BRAF-estohoitoon voidaan liittää MEK-estäjä.

Onkologi eli syöpälääkäri arvioi, mikä hoito sopii parhaiten melanooman hoitoon. Lääkkeiden aiheuttamien pitkäaikaishaittojen riski suhteessa melanooman uusimisriskin pienentymiseen tulee punnita yhdessä potilaan kanssa. Liitännäishoidon valinta tehdään potilaskohtaisesti.

Solunsalpaajalääkkeet, sytostaatit

Melanooman hoitona voidaan joissakin tapauksissa käyttää solunsalpaajalääkkeitä eli sytostaatteja. Lääkehoitojen tarkoitus on pienentää kasvainta, jotta sen aiheuttamat oireet helpottuvat. Sytostaatteja käytetään levinneen melanooman hoidossa, ja siten niistä ei ole hyötyä liitännäishoidossa.

Sädehoito

Jos melanooma on levinnyt etäpesäkkein luustoon, aivoihin tai iholle, voidaan sädehoitoa tarjota oireita lievittävänä hoitomuotona. Melanooman leikkaushoitoa voidaan myös täydentää sädehoidolla, jolloin sädehoito on liitännäishoitoa.

Levinneen melanooman hoito

Jos melanooma on edennyt paikallisesti tai tehnyt etäpesäkkeitä eli metastasoinut, voidaan melanoomaa hoitaa lääkityksellä. Lääkehoito valitaan potilaan kunnon ja taudinkuvan mukaan. Hoitovastetta arvioidaan noin 3 kuukauden välein kuvantamistutkimuksilla.

Sädehoitoa voidaan antaa samanaikaisesti immuunihoidon kanssa ja se voi tehostaa immuunihoidon vaikutusta. Sädehoitoa voidaan antaa yksittäisiin etäpesäkkeisiin tai palliatiivisesti lievittämäään etäpesäkkeiden aiheuttamia oireita.

Yksittäisten etäpesäkkeiden kirurgista poistoa tai muuta paikallishoitoa voidaan harkita varsinkin, jos tauti etenee hitaasti.

Levinnyttä melanoomaa sairastavan mahdollisuudet osallistua kliinisiin hoitotutkimuksiin kannattaa selvittää.

Kaikkisyövästä.fi: Syövän vaiheet, erilaistuminen ja levinneisyys
Kaikkisyövästä.fi: Ihosyöpä
Kaikkisyövästä.fi: Syövän hoito
KSSHP: Potilasohje melanoomaan sairastuneelle.
Kaikkisyövästä.fi: Syöpäsanasto
Terveyskylä.fi: Melanoomapotilaan jatkoseuranta.
Kaikkisyövästä.fi: Solunsalpaajat eli sytostaatit.
Sic! (2015). Melanoomapotilaiden määrä lisääntyy ja lääkehoito yksilöllistyy.
Duodecim (2017). Edenneen ihomelanooman lääkehoidon huima kehitys.
Kaikkisyövästä.fi: Sädehoito
Suomen Melanoomaryhmä ry:n Hoitosuositus 2020. Ihomelanooman onkologinen hoito.

FI-NON-00274 03/2021