Yleistä syövästä

Syöpätaudit

Syöpä on yleisnimitys joukolle erilaisia sairauksia, joita yhdistää vaurioituneiden solujen muuttuminen pahanlaatuisiksi ja lisääntyminen hallitsemattomasti. Syövän synty eli karsinogeneesi on tapahtuma, jossa solun perimäaineksen vaurioituminen aiheuttaa solun muuttumisen pahanlaatuiseksi.

Syövän yleisyys

Todennäköisyys sairastua syöpään on melko suuri: syövän saa joka kolmas suomalainen jossain vaiheessa elämäänsä. Syöpään sairastumisen riski kasvaa ikääntymisen myötä. Vaikka syöpätapausten määrä väestön määrään ja ikärakenteen muutokseen suhteutettuna on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana, syöpäkuolemien määrä on selvästi vähentynyt hoitomenetelmien kehittymisen ja syöpäseulontojen lisääntymisen ansiosta.

Mikä syöpää aiheuttaa?

Syöpiä eli pahanlaatuisten solujen hallitsematonta lisääntymistä aiheuttavat muutokset solun ja kudosten kasvua säätelevissä geeneissä. Syöpäsolujen määrä kasvaa ikääntyessä osana elimistön vanhenemisprosessia – tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö syöpään voisi sairastua nuorena.

Syövän syntyyn osasyynä on sattuma, mutta myös elintavoilla ja -ympäristöllä on merkittävä vaikutus. Elinympäristö vaikuttaa sekä syöpäsolujen syntyyn että elimistön puolustusmekanismeihin syövän torjumiseksi. Perinnöllisyyden rooli on nykyarvioiden mukaan suhteellisen pieni ja vain noin kymmenenteen syövistä liittyy perinnöllinen alttius.

Yksi merkittävimmistä syövälle altistavista ympäristötekijöistä on tupakointi ja muu pitkäaikainen savualtistus. Myös alkoholi, uv-säteily, lihavuus, punainen liha (etenkin teollisesti prosessoitu) ja vähäinen liikunta lisäävät syöpäriskiä.

Syövän oireet

Syöpäsairauksien oireet ovat hyvin vaihtelevia ja yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat kuitenkin esimerkiksi:

Monet syövistä kehittyvät hitaasti vuosien saatossa ja myös oireet pahenevat sairauden edetessä.

Yleisimmät syövät

Naiset

rintasyöpä, paksu- ja peräsuolisyöpä, keuhko- ja henkitorvisyöpä sekä kohdunrunkosyöpä

Miehet

eturauhassyöpä, paksu- ja peräsuolisyöpä, keuhko- ja henkitorvisyöpä sekä rakko- ja virtsatiesyöpä

Lapset

hematologiset syövät (esim. imukudosten syövät) tai aivojen ja keskushermoston kasvaimet (esim. glioomat)

Tutkimukset

Koska syövän oireet voivat ilmaantua hitaasti ja salakavalasti, syöpien seulonnoilla pyritään havaitsemaan mahdollinen syöpä ajoissa, estämään sairauden eteneminen ja siten laskemaan syövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Lisäksi sillä säästetään yhteiskunnan resursseja, sillä potilaiden hoitokulut vähenevät. Suomen kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluu kohdunkaulansyöpä, rintasyöpä ja suolistosyöpä.

Syöpädiagnooseja tehdään usein myös silloin kun potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle jonkun oireen ilmaantuessa. Syövän toteaminen on monivaiheinen prosessi, ja eri syöpätyyppejä diagnosoidaan eri tavoin. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu potilaan perinnöllisen alttiuden ja muiden syöpien tavallisten riskitekijöiden selvittäminen. Tämän jälkeen lääkäri lähettää potilaan tyypillisesti kuvattavaksi jollain radiologisella kuvantamismenetelmällä, kuten tietokonetomografiaan, magneettikuvaukseen tai PET-tutkimukseen. Syövän toteamiseksi saatetaan tarvita myös laboratoriotutkimuksia. Ne tarkoittavat useimmiten verikokeita, joista mitataan veriarvoja. Syöpädiagnoosi varmistetaan lopuksi patologin kasvaimesta otetusta kudosnäytteestä antamalla lausunnolla.

Syövän hoito

Syövän hoitomuoto riippuu syövän tyypistä, levinneisyydestä, potilaan yleiskunnosta ja iästä. Hoitomuodot kehittyvät jatkuvasti ja sitä myötä myös hoitotulokset paranevat. Merkittävimpiä syövän hoidossa käytettyjä menetelmiä ovat kirurginen hoito eli leikkaus, sädehoito, sytostaatit eli solusalpaajat, immuunihoidot, hormonihoito ja biologinen hoito. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja siten eri syöpätyyppien hoidossa voidaan käyttää eri menetelmiä.

Kuolleisuus

Riski syöpäkuolemiin on vähentynyt modernin lääketieteen, tiettyjen syöpätautien vähenemisen ja seulontojen lisääntymisen ansiosta merkittävästi. Syöpärekisterin mukaan noin kaksi kolmannesta syöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden jälkeen diagnoosista. Esimerkiksi tutkittaessa syöpäpotilaita vuosina 2016–2018, miespotilaista viiden vuoden jälkeen elossa olivat 68 % ja naispotilaista 70 %. Eturauhassyövässä ja naisten rintasyövässä elossaololuku oli vieläkin korkeampi, yli 90 % molemmissa. Kuolleisuudessa on suuria eroja eri syöpätyyppien välillä. Syöpä on kuitenkin yhä toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa.

Miten ehkäistä syöpäriskiä?

Syöpää voi ehkäistä samoilla tavoilla kuin sydänsairauksia, tyypin 2 diabetesta ja esimerkiksi muistisairauksia. Merkittävin tapa ehkäistä syöpiä on siis terveellisillä elämäntavoilla: tupakoimattomuudella, terveellisellä ravinnolla, alkoholin kohtuukäytöllä, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä

Lähteet

  1. Thl.fi: Syöpä
  2. Thl.fi: Syövän yleisyys
  3. Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim (2012). Syöpä on monta sairautta.
  4. Suomen Syöpärekisteri. Syöpä 2018, tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta.
  5. Kaikkisyövästä.fi: Syövän perinnöllisyys.
  6. Thl.fi: Syövän hoito
  7. Thl.fi: Syöpäseulonnat
  8. Kaikkisyövästä.fi: Syövän toteaminen ja tutkimukset.
  9. Pitkäniemi J, Malila N, Virtanen A, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä (2018). Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93.
  10. Thl.fi: Syövän ehkäisy
  11. Kaikkisyövästä.fi: Syövän oireet
FI-NON-00346 02/2021