Syöpä on yleisnimitys joukolle erilaisia sairauksia, joita yhdistää vaurioituneiden solujen muuttuminen pahanlaatuisiksi ja lisääntyminen hallitsemattomasti. Syövän synty eli karsinogeneesi on tapahtuma, jossa solun perimäaineksen vaurioituminen aiheuttaa solun muuttumisen pahanlaatuiseksi.
Syövän yleisyys
Todennäköisyys sairastua syöpään on melko suuri: syövän saa joka kolmas suomalainen jossain vaiheessa elämäänsä. Syöpään sairastumisen riski kasvaa ikääntymisen myötä. Vaikka syöpätapausten määrä väestön määrään ja ikärakenteen muutokseen suhteutettuna on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana, syöpäkuolemien määrä on selvästi vähentynyt hoitomenetelmien kehittymisen ja syöpäseulontojen lisääntymisen ansiosta.
Mikä syöpää aiheuttaa?
Syöpiä eli pahanlaatuisten solujen hallitsematonta lisääntymistä aiheuttavat muutokset solun ja kudosten kasvua säätelevissä geeneissä. Syöpäsolujen määrä kasvaa ikääntyessä osana elimistön vanhenemisprosessia – tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö syöpään voisi sairastua nuorena.
Syövän syntyyn osasyynä on sattuma, mutta myös elintavoilla ja -ympäristöllä on merkittävä vaikutus. Elinympäristö vaikuttaa sekä syöpäsolujen syntyyn että elimistön puolustusmekanismeihin syövän torjumiseksi. Perinnöllisyyden rooli on nykyarvioiden mukaan suhteellisen pieni ja vain noin kymmenenteen syövistä liittyy perinnöllinen alttius.
Yksi merkittävimmistä syövälle altistavista ympäristötekijöistä on tupakointi ja muu pitkäaikainen savualtistus. Myös alkoholi, uv-säteily, lihavuus, punainen liha (etenkin teollisesti prosessoitu) ja vähäinen liikunta lisäävät syöpäriskiä.
Syövän oireet
Syöpäsairauksien oireet ovat hyvin vaihtelevia ja yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat kuitenkin esimerkiksi:
parantumattomat kyhmyt tai haavaumat
luomien muutokset
muutokset tai vauriot ihossa
verinen oksennus, uloste, virtsa tai yskä
väsymys
selittämätön laihtuminen
keltaisuus
ulostamisessa tai virtsaamisessa tapahtuvat muutokset
kipu
pitkäkestoinen käheä kurkku
pitkään jatkuva yskä.
Monet syövistä kehittyvät hitaasti vuosien saatossa ja myös oireet pahenevat sairauden edetessä.
Yleisimmät syövät
Naiset
rintasyöpä, paksu- ja peräsuolisyöpä, keuhko- ja henkitorvisyöpä sekä
kohdunrunkosyöpä
Miehet
eturauhassyöpä, paksu- ja peräsuolisyöpä, keuhko- ja henkitorvisyöpä sekä rakko- ja virtsatiesyöpä
Lapset
hematologiset syövät (esim. imukudosten syövät) tai aivojen ja keskushermoston kasvaimet (esim. glioomat)
Tutkimukset
Koska syövän oireet voivat ilmaantua hitaasti ja salakavalasti, syöpien seulonnoilla pyritään havaitsemaan mahdollinen syöpä ajoissa, estämään sairauden eteneminen ja siten laskemaan syövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Lisäksi sillä säästetään yhteiskunnan resursseja, sillä potilaiden hoitokulut vähenevät. Suomen kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluu kohdunkaulansyöpä, rintasyöpä ja suolistosyöpä.
Syöpädiagnooseja tehdään usein myös silloin kun potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle jonkun oireen ilmaantuessa. Syövän toteaminen on monivaiheinen prosessi, ja eri syöpätyyppejä diagnosoidaan eri tavoin. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu potilaan perinnöllisen alttiuden ja muiden syöpien tavallisten riskitekijöiden selvittäminen. Tämän jälkeen lääkäri lähettää potilaan tyypillisesti kuvattavaksi jollain radiologisella kuvantamismenetelmällä, kuten tietokonetomografiaan, magneettikuvaukseen tai PET-tutkimukseen. Syövän toteamiseksi saatetaan tarvita myös laboratoriotutkimuksia. Ne tarkoittavat useimmiten verikokeita, joista mitataan veriarvoja. Syöpädiagnoosi varmistetaan lopuksi patologin kasvaimesta otetusta kudosnäytteestä antamalla lausunnolla.
Syövän hoito
Syövän hoitomuoto riippuu syövän tyypistä, levinneisyydestä, potilaan yleiskunnosta ja iästä. Hoitomuodot kehittyvät jatkuvasti ja sitä myötä myös hoitotulokset paranevat. Merkittävimpiä syövän hoidossa käytettyjä menetelmiä ovat kirurginen hoito eli leikkaus, sädehoito, sytostaatit eli solusalpaajat, immuunihoidot, hormonihoito ja biologinen hoito. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja siten eri syöpätyyppien hoidossa voidaan käyttää eri menetelmiä.
Kuolleisuus
Riski syöpäkuolemiin on vähentynyt modernin lääketieteen, tiettyjen syöpätautien vähenemisen ja seulontojen lisääntymisen ansiosta merkittävästi. Syöpärekisterin mukaan noin kaksi kolmannesta syöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden jälkeen diagnoosista. Vuonna 2020, miespotilaista viiden vuoden jälkeen elossa oli 69 % ja naispotilaista 71 %. Eturauhassyövässä, naisten rintasyövässä ja ihomelanoomassa elossaololuku oli vieläkin korkeampi, yli 90 %. Kuolleisuudessa on suuria eroja eri syöpätyyppien välillä. Syöpä on kuitenkin yhä toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa.
Miten ehkäistä syöpäriskiä?
Syöpää voi ehkäistä samoilla tavoilla kuin sydänsairauksia, tyypin 2 diabetesta ja esimerkiksi muistisairauksia. Merkittävin tapa ehkäistä syöpiä on siis terveellisillä elämäntavoilla: tupakoimattomuudella, terveellisellä ravinnolla, alkoholin kohtuukäytöllä, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla.
Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim (2012). Syöpä on monta sairautta.
Suomen Syöpärekisteri. Syöpä 2020, tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta.
Kaikkisyövästä.fi: Syövän perinnöllisyys.
Thl.fi: Syövän hoito
Thl.fi: Syöpäseulonnat
Kaikkisyövästä.fi: Syövän toteaminen ja tutkimukset.
Pitkäniemi J, Malila N, Virtanen A, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä (2018). Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93.
Thl.fi: Syövän ehkäisy
Kaikkisyövästä.fi: Syövän oireet
FI-NON-00346 11/2022
Lue lisää näistä ja muista ajankohtaisista teemoista
Susanna Juntunen: ”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin” Nuori ja urheilullinen perheenäiti ei voinut uskoa sairastavansa kohdunkaulan syöpää, sillä hän ei tuntenut oloaan sairaaksi missään vaiheessa. Susanna Juntunen on suositun #kotitreenijengin perustaja. Urheilu sekä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat aina olleet hänelle itsestäänselvyyksiä. Hän on myös entinen kilpajoukkuevoimistelija ja EM-tasolla kilpaillut bikini fitness -urheilija. Tällä […]
