Rintasyöpä

Mikä on rintasyöpä?

Rintasyöpä syntyy, kun rintakudoksen terveet ja hyvänlaatuiset solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi.

Intraduktaalisella rintasyövällä (DCIS) tarkoitetaan syövän esiastetta, jonka paranemisennuste on erinomainen pelkällä paikallishoidolla. Varsinaisista rintasyövistä tavallisimpia ovat duktaalinen ja lobulaarinen syöpä. Niiden paranemisennusteeseen vaikuttavat kasvaimen koko, imusolmukelevinneisyys sekä syövän biologinen alatyyppi.

Rintasyövän ennuste on parantunut, kun syövät todetaan aiempaa aikaisemmin ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet.

Suomessa rintasyövän hoitotulokset ovat maailmanlaajuisestikin arvioituna erinomaiset. Sairastuneista 91 % on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Suurin osa heistä on parantunut pysyvästi. Rintasyöpä voi kuitenkin uusiutua pitkänkin ajan kuluttua. Uusiutuneen ja levinneenkin syövän kanssa voi usein tehokkaiden hoitojen ansiosta elää pitkään.

Kuinka yleinen rintasyöpä on?

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskus IARC:n (International Agency for Research on Cancer) mukaan rintasyöpä on noussut keuhkosyövän ohi maailman yleisimmäksi syöväksi.

IARC arvioi, että vuonna 2020 maailmanlaajuisesti todettiin 2,3 miljoonaa rintasyöpää, mikä vastaa jo lähes 12 prosenttia kaikista uusista syöpätapauksista.

Suomessa rintasyöpään sairastuu noin 5 000 ja siihen kuolee noin 900 naista vuosittain.  Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään. Suomessa on havaittu rintasyövän ilmaantuvuuden olevan merkittävästi suurempi korkeakoulutetuilla kuin peruskoulutetuilla naisilla.

Rintasyövän kuolleisuudessa ei Suomessa ole havaittu eroja koulutusasteen mukaan.

Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa.

Mitkä ovat rintasyövän riskitekijät?

Rintasyöpäriski lisääntyy ikääntymisen myötä. Muita rintasyöpäriskiä lisääviä tekijöitä ovat vaihdevuosien hormonihoito sekä elämäntapoihin liittyvät tekijät.

Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää jonkin verran riskiä sairastua rintasyöpään, samoin myöhään alkavat vaihdevuodet. Lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys vasta yli 30-vuotiaana kasvattavat rintasyövän riskiä.

Vaikka rintasyöpä alkaa yleistyä vasta vaihdevuosi-iän lähestyessä ja keski-ikä toteamishetkellä on 60 vuotta, rintasyöpää esiintyy nuorillakin naisilla. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2018 rintasyöpään sairastui 152 alle 40-vuotiasta naista.

Vaihdevuosioireiden hoidossa käytettävä hormonikorvaushoito suurentaa rintasyövän riskiä, varsinkin jos se sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia (progestiinia). Hormonikorvaushoidon aloittamista on syytä harkita huolellisesti.

Hormonihoitoon liittyviä harvinaisia lopputuloksia, kuten syöpää, voidaan tutkia vain suurissa kohortti- tai rekisteritutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa voidaan selvittää erilaisia assosiaatioita, mutta ei syysuhteita. On myös selvää, että näissä tutkimuksissa on helposti mahdollisia sekoittavia tekijöitä.

Eri hoitovaihtoehtojen – myös hormonaalisen ehkäisyn – etuja ja riskejä arvioitaessa on puntaroitava kokonaisvaikutusta. Yhdistelmäehkäisytabletin käyttöön liittyy hyvin dokumentoitu munasarja-, kohdunrunko- ja paksusuolisyövältä suojaava vaikutus.

Osa länsimaisten naisten rintasyöpämäärän kasvusta selittyy väestön ikääntymisen ohella muuttuneella lisääntymiskäyttäytymisellä eli sillä, että ensisynnytysikä on noussut huomattavasti, lapsiluku on pienentynyt ja imetysajat ovat keskimäärin lyhentyneet. Elintapojen arvioidaan selittävän noin 30 % rintasyöpätapauksista. Ylipaino lisää todennäköisyyttä sairastua vaihdevuosi-iän jälkeiseen rintasyöpään, ja runsas alkoholinkäyttö on riskitekijä kaikenikäisille. Toisaalta säännöllinen liikunta, normaalipainossa pysyminen ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat jossakin määrin suojaavan sairastumiselta.

Muut riskitekijät

Lapsena tai nuorena rinnan alueelle sädehoitoa saaneille suositellaan yleensä rintojen seurantatutkimuksia. Tavallisesti seurantaan sisältyy rintojen kaikututkimus (ultraäänitutkimus), magneettitutkimus tai mammografia 1–2 vuoden välein.

Rintasyövän perinnöllisyyttä on tutkittu viime vuosina paljon. Kaikista rintasyövistä jopa 10 % arvioidaan johtuvan perinnöllisistä, yksittäisen geenin mutaatioista. Alle 35-vuotiailla rintasyöpäpotilailla osuus on suurempi.

Nykyisin tunnetaan kaksi selvästi rintasyövän riskiä suurentavaa geeniä: BRCA1 ja BRCA2. BRCA1-mutaation kantajien riski sairastua rintasyöpään on 44–78 prosenttia ja BRCA2-mutaation kantajien 31–56 prosenttia. Lisäksi näiden geenimutaatioiden kantajilla on 20–40 prosentin riski sairastua munasarjasyöpään.

Rintasyövän tyypit

Rintasyöpä ei ole vain yksi sairaus, vaan sillä on monta hyvin erilaista muotoa. Toiset rintasyövät ovat aggressiivisia, ja toiset eivät vuosikymmeniin aiheuta vaaraa.

Rinnassa on 15–20 rauhasliuskaa (lobulus), joita sidekudos erottaa toisistaan. Rauhasliuskoja yhdistävät pienet tiehyet (ductus). Rintasyövän tavallisin tyyppi alkaa tiehyen soluista, ja siksi sitä kutsutaan duktaaliseksi eli tiehytperäiseksi. Rintasyövistä noin 70 % on duktaalisia rintasyöpiä.

Lobulaarinen eli rauhasperäinen rintasyöpä on toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi. Sillä on suurempi taipumus esiintyä molemmissa rinnoissa kuin tiehytperäisellä rintasyövällä. Rauhasperäistä karsinoomaa (LCIS), jossa syöpäsolut eivät ole levinneet ympäröivään kudokseen, ei pidetä varsinaisena syöpänä vaan rintasyövän riskitekijänä.

Sekä tiehytperäinen että rauhasperäinen rintasyöpä voi levitä myös muualle elimistöön.

Muut rintasyövän kudostyypit (tubulaarinen, kribriforminen, musinoosi, medullaarinen ja papillaarinen, inflammatorinen ja Pagetin tauti) ovat harvinaisia.

Rintasyövän biologiset alatyypit

Hormonipositiivisia rintasyöpiä on valtaosa kaikista rintasyövistä.
HER2-positiivisia rintasyöpiä on noin 15 % kaikista rintasyövistä.
Triplanegatiivinen rintasyöpä tarkoittaa sitä, että syöpäsoluissa ei esiinnyt hormoni- tai HER2 reseptoreita.

Lähteet

  1. Kaikkisyovasta.fi
  2. Syopajarjestot.fi
  3. Terveyskyla.fi
  4. Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry
  5. Suomen syöpäpotilaat ry
  6. Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00618
  7. Rintasyöpä.fi
  8. UKK-instituutti
  9. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: https://www.duodecimlehti.fi/duo14318
  10. Syöpäsäätio: https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset- hoidot/
  11. Sylva Ry, sylva.fi
FI-NON-00786 05/2022

Jaa sosiaalisessa mediassa

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä

Lue lisää näistä ja muista ajankohtaisista teemoista

”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin”

14.01.2022

”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin” Nuori ja urheilullinen perheenäiti ei voinut uskoa sairastavansa kohdunkaulan syöpää, sillä hän ei tuntenut oloaan sairaaksi missään vaiheessa. Susanna Juntunen kertoo kohdunkaulan syövän diagnoosistaan. Lue juttu Kansanterveyden sivustolta. FI-NON-00716 12/2021

Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku

24.05.2021

Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku toimii Keuhkot tuovat sisäänhengityksellä happea elimistöön ja poistavat uloshengityksellä hiilidioksidia elimistöstä. Normaalisti meillä on kaksi keuhkoa: oikea keuhko muodostuu kolmesta ja vasen kahdesta lohkosta. Keuhkosyövästä toipuneen tamperelaisen Ismo Niemen hengitystä hoitaa ja puhdistaa tällä hetkellä vain vasen keuhko: oikea keuhko on poistettu keuhkosyöpähoidon yhteydessä. Vuonna 1956 syntynyt, fysioterapeutti-yrittäjänä yli 30 vuotta toiminut Ismo […]

Syövän hoidon historia

03.03.2021

Syövän hoidolla on pitkä historia. Ensin kasvaimia hoidettiin lämpöhauteilla, syövyttämällä, kuumalla raudalla polttamalla tai leikkaamalla. 1800-luvun lopulla keksittiin röntgensäteet. Viime vuosisadalla syöpä onnistuttiin ensi kertaa parantamaan sädehoidoilla, ja myös hormonihoitojen teho havaittiin. Toisen maailman sodan aikana syntyi solunsalpaajahoito. Uuden tutkimuksen avulla on löydetty tapa, jolla kehon omaa immuunijärjestelmää voidaan käyttää taistelussa syöpää vastaan.