Ihmisen papilloomavirus (englanniksi Human Papilloma Virus – HPV) on kohdunkaulan syövän ja myös muiden syöpien merkittävä aiheuttaja. Virus tarttuu pääasiassa sukupuoliteitse. Jopa kolme neljästä saa papilloomavirusinfektion elämänsä aikana, mutta hyvin usein infektio on oireeton. HPV-infektio paranee yleensä itsestään. Infektion jälkeen osalle sairastuneista voi kehittyä syöpä, tosin hitaasti esiasteiden kautta.
Papilloomavirusinfektio voi olla täysin oireeton ja se voi löytyä naisella papakokeessa tai HPV-testillä. Papanäytettä otettaessa lääkäri tai näytteenottoon koulutettu hoitaja ottaa näytteen lastalla emättimen pohjukasta, kohdunnapukan pinnasta ja kohdun kaulakanavasta. Irtosolunäytteestä tulkitaan solukuva ja mahdolliset tulehdukseen liittyvät löydökset. Papakoetta käytetään kohdunkaulan syövän seulontaan. Naiset saavat kutsun seulontaan viiden vuoden välein 30–60 vuoden iässä. Joissakin kunnissa ensimmäiseen seulontaan tulee kutsu 25-vuotiaille.
Kohdunkaulan syövän lisäksi papilloomavirus aiheuttaa monia muita syöpiä kuten peräaukon syöpiä. Näitä ei löydetä papakokeessa. Papakoe (gynekologinen irtosolukoe) on kehitetty kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden tutkimiseksi.
HPV-testin avulla seulonnan tulosta voidaan tarkentaa. HPV-testiä käytetään kohdunkaulan syövän seulonnassa, epäselvien papalöydösten jatkoselvittelyssä ja kohdunkaulan tai emättimen solumuutosten vuoksi hoidettujen potilaiden seurannassa. HPV-testi vastaa papanäytteenottoa. Positiivinen HPV-testi tarkoittaa, että potilaalla on yhden tai useamman suuren riskin HPV-tyypin aiheuttama HPV-infektio. Testi havaitsee erityisesti sellaiset suuren riskin virustyypit, jotka aiheuttavat kohdunkaulan syöpää.
Tällä hetkellä Suomessa ollaan useassa paikassa siirtymässä papatestaamisesta HPV-testin avulla tehtävään seulontaan. Vasta jos HPV-testin tulos on positiivinen, otetaan myös papakoe. Seulonnan avulla syöpä tai sen esiaste voidaan löytää ajoissa, jolloin se voidaan hoitaa. Naiset saavat kutsun seulontaan viiden vuoden välein 30-65-vuoden iässä (joissakin kunnissa kutsutaan seulontaan 25-vuotiaat). Seulonnassa käytetään joko papatestiä tai HPV-testiä. Papaseulonta on Suomessa käynnistynyt 1960-luvulla, ja sen ansiosta kohdunkaulan syövän esiintyvyys maassamme on vähentynyt 80 %. Papilloomavirustartuntaa seulonta ei poista tai estä.
Rokote sen sijaan estää virustartunnan miltei kokonaan, jolloin sillä vältetään valtaosa esiasteiden seurannasta sekä mahdollisesti raskaat syöpähoidot. Seulonnoissa on kuitenkin tärkeää käydä, vaikka olisikin saanut rokotteen, sillä rokote ei suojaa kaikilta papilloomavirustartunnoilta.
Yli 200 erilaisesta tunnetusta HP-virustyypistä noin 40 voi aiheuttaa genitaalialueen papilloomavirusinfektion. HPV-virukset ovat pienikokoisia. Kohdunkaulan syövän synty edellyttää HPV-infektiota, mutta syöpä kehittyy vähitellen esiasteiden kautta. Kohdunkaulan syöpään vahvasti yhteydessä olevat virustyypit jaetaan ryhmiin. HPV 16 ja 18 kuuluvat suuren riskin tyyppeihin.
Synnytinelinten papilloomavirustulehduksen oireet vaihtelevat. Ne voivat ilmetä kukkakaalimaisina visvasyylinä eli kondyloomina tai lievinä tai vakavina kohdunkaulan solumuutoksina. Yleisimmin kondyloomat (90 % tapauksista) johtuvat tyypin 6 tai 11 papilloomaviruksista, jotka luokitellaan matalan riskin viruksiksi.
HPV tarttuu sukuelinten limakalvo- ja ihokontaktin kautta. Yleisimmin virus tarttuu suojaamattomassa yhdynnässä, mutta se voi tarttua myös ilman yhdyntää. HPV ei tartu saunan lauteilta tai WC:stä. Virus ei myöskään tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä.
Naisella HPV-infektion riski korostuu, sillä virus pääsee helposti tunkeutumaan kohdunkaulan alueen soluihin. Vaikka yleisin paikka viruksen aiheuttamille solumuutoksille on kohdunkaula, voi muutoksia esiintyä myös emättimessä ja ulkosynnyttimien limakalvoilla.
Naisten kohdunkaulan syöpä on tunnetuin HPV:n aiheuttama syöpätyyppi. Lisäksi HPV voi aiheuttaa muita vakavia syöpiä, kuten esimerkiksi ulkosynnyttimien ja emättimen syöpiä, sekä peräaukon syöpiä sekä naisilla että miehillä.
Sukuelinten HPV-infektioista yhdeksän kymmenestä paranee itsestään kahden vuoden sisällä.
Lieviksi syövän esiasteiksi edenneet solumuutokset vaativat seurantaa. Vakavammat solumuutokset poistetaan kohdunkaulasta kirurgisesti sähkösilmukka- tai laserhoidoilla.
Kondyloomat voidaan poistaa tarvittaessa lääkärin määräämillä reseptilääkkeillä tai poistamalla ne lääkärin vastaanotolla.
HPV-tyyppejä tunnetaan yli 200 erilaista, ja ne voidaan luokitella korkean ja matalan riskin tyyppeihin. Korkean riskin HPV-tyypit voivat aiheuttaa syövän esiasteita ja matalan riskin tyypit kondyloomia. HPV-rokotteilla voidaan ehkäistä naisilla erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. HPV-rokotteet antavat myös suojaa rokotteen sisältämien HPV-tyyppien aiheuttamilta ulkosynnyttimien ja emättimen esiasteilta ja syöviltä naisilla sekä peräaukon esiasteilta ja syöviltä sukupuoleen katsomatta. Osa rokotteista suojaa myös kondyloomia vastaan naisilla ja miehillä.
Suomessa on mahdollista ehkäistä vuosittain noin 300 syöpätapausta rokottamalla sekä tyttöjä että poikia.
Kun rokotteen ottaa nuorena, hyöty on suurin, sillä silloin tartuntaa ei ole todennäköisesti vielä saatu. Nuoret kehittävät myös tehokkaammin vasta-aineita papilloomaviruksia vastaan. Alle 15-vuotiaana saadut kaksi annosta ja 15 vuotta täyttäneille annettavat kolme annosta muodostavat tehokkaan rokotussarjan.
Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat lapset eli 5.–6.-luokalla olevat oppilaat. Myös pojat ovat saaneet HPV-rokotteen maksutta osana kansallista rokoteohjelmaa syksystä 2020 lähtien. Jos lapsi ei jostain syystä ole saanut HPV-rokotuksia 5.–6.-luokalla, hänen on mahdollista saada HPV-rokotukset maksutta myös peruskoulun 7.–9. luokalla, tutkintoon valmentavan koulutuksen aikana (TUVA-opiskelijat), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen aikana (TELMA-opiskelijat) sekä toisen asteen oppilaitoksessa esimerkiksi lukiossa tai ammattiopistossa.
Rokotteen voi ottaa myös myöhemmin, aikuisenakin. Paras hyöty rokotteesta on silloin, kun se on otettu ennen seksielämän alkamista
FI-NON-01124 12/2023
