Kondylooma eli visvasyylä on yleinen ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama ihomuutos. HPV ja kondylooma tarttuvat seksiteitse. Tältä sivulta löydät lisätietoa kondyloomasta, sen tarttumisesta, hoidosta sekä sen ennaltaehkäisystä. Lataa kondylooma-opas tai katso lääkäri Anni Saukkolan videohaastattelu, jossa hän vastaa kondyloomaan liittyviin kysymyksiin. Voit myös lukea haastattelun kysymykset ja vastaukset tältä sivulta.
Kondylooma on ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama ihomuutos, joka esiintyy genitaalialueella. Tietyt HPV- eli papilloomavirustyypit aiheuttavat sen. HPV-tyyppejä tunnetaan yli 200, näistä tyypit 6 ja 7 ovat kondylooman aiheuttajia. Kondylooma tarttuu seksiteitse.
Kondylooma on paljon yleisempi kuin luullaankaan. Kaikki kondyloomapotilaat eivät missään vaiheessa päädy lääkäriin kondyloomien hoitoon. Kondylooma ei myöskään ole ilmoitettava tartuntatauti, toisin kuin useat muut seksitaudit. Tarkkoja tilastoja kondylooman yleisyydestä ei siis ole. On kuitenkin arvioitu, että noin 1 % kondyloomia aiheuttavan HP-viruksen kantajista saa näkyviä syylämäisiä muutoksia. Viruksen kantaja voi siis olla, vaikkei saisi näkyviä kondyloomamuutoksia.
Sukupuoli ei vaikuta esiintyvyyteen.
Kondyloomaa tavataan eniten 20–30-vuotiailla.
Oireinen kondylooma tarkoittaa yleensä sitä, että ihminen saa genitaalialueelle ihomuutoksia. Ne voivat olla syylämäisiä, ihosta kohollaan olevia tai ihon myötäisiä muutoksia. Muutokset saattavat kutista tai pigmentoitua, mutta yleensä ne ovat vähäoireisia näppylämäisiä muutoksia, jotka eivät poistu itsestään. Muutoksia voi olla emättimen limakalvoilla tai kohdunsuullakin, jolloin niitä ei itse välttämättä huomaa. Muutoksia voi myös olla genitaalialueen iholla, välilihan ja peräaukon alueella tai vastaavasti peniksen ja kivesten alueella. Lääkäri toteaa kondyloomat katsomalla, eikä siihen tarvita erillistä koetta. Kuitenkin vain pieni osa viruksen kantajista saa näkyviä muutoksia.
Jos huomaa itsellä muutoksia genitaalialueella, niin kannattaa hakeutua lääkäriin matalalla kynnyksellä. Hoitoon voi hakeutua esimerkiksi terveyskeskukseen, koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon tai työterveyteen. Kaupungeilla on myös omia seksitauteihin keskittyneitä klinikoita, joihin voi hakeutua hoitoon ilman lähetettä.
Kondyloomien hoitoon on olemassa kotihoitoja ja tehokkaampia muita hoitoja. Kotihoitoihin tarvitaan lääkärin resepti, mutta potilas voi toteuttaa hoidon itse. Yksittäisten kondyloomien hoitoon sopii penslaushoito (lääkeliuoksen sively hoidettavalle alueelle), jolla käsitellään yksittäisiä syyliä tietyn kaavan mukaisesti. Yleensä syylät poistuvat hoidolla.
On olemassa myös hoitoja, joita voidaan antaa terveydenhuollossa. Tällaisia ovat esimerkiksi kryohoito, jäädytys tai leikkaushoito. Kondyloomien kanssa ei siis tarvitse jäädä yksin.
Kondyloomat voivat uusiutua. Kondyloomamuutosten hoitaminen ei poista virusta elimistöstä. Yksittäisiä oireettomia kondyloomia ei kuitenkaan ole pakollista hoitaa.
Useimmiten kondyloomavirus tulee elimistöömme ja lähtee sieltä ilman, että me itse edes tiedämme siitä. On tärkeää muistaa, että kondyloomat ovat hyvin yleisiä, yleisempiä kuin ehkä ymmärretäänkään. On hyvä, jos omaan kumppaniin on luottamuksellinen suhde ja kondyloomasta pystyy kertomaan. Seksielämästä voi nauttia, oli sitten seksitauti tai ei. Vastuullisuus on tärkeää ja kondylooman hoitaminen on itsestä ja muista huolehtimista. Kondomilla voi vähentää tarttumisen todennäköisyyttä.
Kaikki vaikeatkin tunteet ovat tällaisen aiheen ympärillä ymmärrettäviä. On hyvä muistaa, että seksitautien hoitaminen on terveydenhuollon ammattilaisille arkipäivää, ja tauteja siinä missä muutkin. Testeissä käyminen ja hoitoon hakeutuminen on vastuullista, ja itsestä ja muista huolehtimista. Aina on myös keinoja ennaltaehkäisyyn, joista voi jutella lääkärin kanssa.
Anni Saukkolan haastattelu 16.9.2021
Jos kondyloomat ovat yksittäisiä eivätkä vaivaa, ei niitä välttämättä tarvitse hoitaa. Hoidolla pyritään poistamaan näkyvät kondyloomat, mutta itse virusta ei voida tuhota. Oma immuunipuolustus hävittää viruksen aikanaan, useimmiten 1–2 vuoden kuluessa.
FI-NON-01126 12/2023
Susanna Juntunen: ”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin” Nuori ja urheilullinen perheenäiti ei voinut uskoa sairastavansa kohdunkaulan syöpää, sillä hän ei tuntenut oloaan sairaaksi missään vaiheessa. Susanna Juntunen on suositun #kotitreenijengin perustaja. Urheilu sekä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat aina olleet hänelle itsestäänselvyyksiä. Hän on myös entinen kilpajoukkuevoimistelija ja EM-tasolla kilpaillut bikini fitness -urheilija. Tällä […]
