Kondylooma eli visvasyylä on yleinen ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama ihomuutos. Tällä sivulla lääkäri ja sosiaalisen median vaikuttaja Anni Saukkola vastaa kondylooman liittyviin kysymyksiin. Katso Annin video tai lue haastattelun kysymykset ja vastaukset alta.
Kondylooma on ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama ihomuutos, joka esiintyy genitaalialueella. Tietyt HPV- eli papillomavirustyypit aiheuttavat sen. HPV-tyyppejä tunnetaan yli 100, näistä tyypit 6 ja 7 ovat kondylooman aiheuttajia. Kondylooma tarttuu seksiteitse.
Kondylooma on paljon yleisempi, kuin luullaankaan. Kaikki kondyloomapotilaat eivät missään vaiheessa päädy lääkäriin kondyloomien hoitoon. Kondylooma ei myöskään ole ilmoitettava tartuntatauti, toisin kuin esimerkiksi jotkut muut seksitaudit. Tarkkoja tilastoja kondylooman yleisyydestä ei siis ole. On kuitenkin arvioitu, että noin 1% kondyloomia aiheuttavan HP-viruksen kantajista saa näkyviä syylämäisiä muutoksia. Viruksen kantaja voi siis olla, vaikkei saisi näkyviä kondyloomamuutoksia.
Sukupuoli ei vaikuta esiintyvyyteen, eli kondylooman voi saada niin naiset kuin miehetkin.
Kondyloomaa tavataan eniten 20-30 -vuotiailla. Tämä johtuu siitä, että yleensä seksielämä aloitetaan tämän ikäisenä ja mahdollisia tartuttajia ehtii kertyä.
Oireinen kondylooma yleensä tarkoittaa sitä, että ihminen saa genitaalialueelle ihomuutoksia. Ne voivat olla syylämäisiä, ihosta kohollaan olevia tai ihon myötäisiä muutoksia. Muutokset saattavat kutista tai pigmentoitua, mutta yleensä ne ovat vähäoireisia näppylämäisiä muutoksia, jotka eivät poistu itsestään. Muutoksia voi olla emättimen limakalvoilla tai kohdunsuullakin, jolloin niitä ei itse välttämättä huomaa. Muutoksia voi myös olla genitaalialueen iholla, välilihan ja peräaukon alueella tai vastaavasti peniksen ja kivesten alueella. Lääkäri toteaa kondyloomat katsomalla, eikä siihen tarvita erillistä koetta. Kuitenkin vain pieni osa viruksen kantajista saa näkyviä muutoksia.
Jos huomaa itsellä muutoksia genitaalialueella, niin kannattaa hakeutua lääkäriin matalalla kynnyksellä. Hoitoon voi hakeutua esimerkiksi terveyskeskukseen, koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon tai työterveyteen. Kaupungeilla on myös omia seksitauteihin keskittyneitä klinikoita, joihin voi hakeutua hoitoon ilman lähetettä.
Kondyloomien hoitoon on olemassa kotihoitoja ja tehokkaampia muita hoitoja. Kotihoitoihin tarvitaan lääkärin resepti, mutta potilas voi toteuttaa hoidon itse. Yksittäisten kondyloomien hoitoon sopii penslaushoito (lääkeliuoksen sively hoidettavalle alueelle), jolla käsitellään yksittäisiä syyliä tietyn kaavan mukaisesti. Yleensä syylät poistuvat hoidolla.
On olemassa myös hoitoja, joita voidaan antaa terveydenhuollossa. Tällaisia ovat esimerkiksi kryohoito, jäädytys tai leikkaushoito. Kondyloomien kanssa ei siis tarvitse jäädä yksin.
Kondyloomat voivat uusiutua. Kondyloomamuutosten hoitaminen ei poista virusta elimistöstä. Yksittäisiä oireettomia kondyloomia ei kuitenkaan ole pakollista hoitaa.
Useimmiten kondyloomavirus tulee elimistöömme ja lähtee sieltä ilman, että me itse edes tiedämme siitä. Olisi tärkeää muistaa se, että kondyloomat ovat hyvin yleisiä, yleisempiä kuin ehkä tajutaankaan. On hyvä, jos omaan kumppaniin on luottamuksellinen suhde ja kondyloomasta pystyy kertomaan. Seksielämästä voi nauttia, oli sitten seksitauti tai ei. Vastuullisuus on tärkeää ja kondylooman hoitaminen on itsestä ja muista huolehtimista. Kondomilla voi vähentää tarttumisen todennäköisyyttä.
Kaikki vaikeatkin tunteet ovat tällaisen aiheen ympärillä ymmärrettäviä. On hyvä muistaa, että seksitautien hoitaminen on terveydenhuollon ammattilaisille arkipäivää, ja tauteja siinä missä muutkin. Testeissä käyminen ja hoitoon hakeutuminen on vastuullista, ja itsestä ja muista huolehtimista. Aina on myös keinoja ennaltaehkäisyyn, joista voi jutella lääkärin kanssa.
Anni Saukkolan haastattelu 16.9.2021
FI-NON-00640 10/2021
