Joka vuosi noin 2800 suomalaisella diagnosoidaan keuhkosyöpä. Heillä kaikilla on oma tarinansa. Selviytymisen ennusteet ovat arvioita, eikä voida ennustaa, kuinka asiat kulkevat yhdellä tietyllä potilaalla. Koska potilaiden kokemukset vaihtelevat niin paljon, suosittelemme keuhkosyöpäpotilaita olemaan yhtä aikaa sekä optimistisia että realisteja.
Keuhkosyöpä on Suomessa kolmen yleisimmän syövän joukossa sekä naisilla että miehillä. Kuitenkin vain noin joka kolmas keuhkosyöpä löydetään naisilta. Naisten osuus keuhkosyöpään sairastuneista kuitenkin kasvaa, koska naisten tupakointi yleistyy.
Voitte suunnitella lääkärisi kanssa kuntoutumisvaihetta jo hoitojen aikana.
Syöpä stressaa sekä fyysisesti että henkisesti ja se kuormittaa potilaan lisäksi myös hänen lähipiiriään. Muista, ettet ole matkalla yksin. Omista tunteista puhuminen helpottaa usein oloa. Voit keskustella ystävien ja perheen kanssa, hakea terveydenhuollosta henkilökohtaista tukea tai liittyä vertaistukiryhmään. Tunteiden ilmaiseminen on tärkeää!
Syöpä muuttaa usein elämän prioriteetteja. Teetkö mitä olet aina halunnut tehdä? Oletko tyytyväinen perhe-elämääsi ja ystävyyssuhteisiisi? Onko sinulla taloudellisia huolia? Voit kirjoittaa kysymykset paperille ja pohtia vastauksia pidempään. Yritä olla rehellinen itseäsi ja rakkaitasi kohtaan. Ja kysy apua, jos tarvitset.
Liikunta, hyvä ravinto ja terveelliset elintavat ovat vain esimerkkejä muutoksista, joita voit harkita paremman fyysisen kunnon ja mielialan parantamiseksi. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä, sillä ne vähentävät syöpien uusiutumisriskiä ja kohentavat mielialaa. Voit aloittaa liikunnan esimerkiksi kävelyllä, joka on yleensä turvallista myös syöpäpotilaille.
Muista kysyä lääkärisi mielipidettä ennen harjoitteluohjelman aloittamista.
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka sinulla olisi jo ollut keuhkosyöpä. Tutkimukset osoittavat, että tupakointi hoidon aikana voi heikentää hoidon vaikutusta ja aiheuttaa lisääntyneitä sivuvaikutuksia.
Voit tulostaa tai ladata tämän muistilistan. Kannattaa myös pohtia, voisitko ottaa lääkärin vastaanotolle mukaan läheisen henkilön, joka voisi tehdä muistiinpanoja.
Syövän hoito on aina yksilöllistä. Potilas voi itse tuoda aktiivisesti esiin omia toiveitaan syövän hoitoon liittyen, vaikka lääkäri päättää hoidosta. Potilaalla on myös tiettyjä lakiin kirjattuja oikeuksia.
Jos et ole tyytyväinen hoitoosi, voit kääntyä hoitopaikan potilasasiamiehen puoleen. Hoitopaikkaan voi tehdä myös kirjallisen muistutuksen. Muistutus on usein nopein tapa saada selvitys tilanteeseen. Voit tehdä myös kantelun viranomaisille. Terveydenhuoltoa valvovat viranomaiset ovat aluehallintovirastot (AVI) ja Valvira, jotka käsittelevät hoidosta tehdyt kantelut. Avit käsittelevät potilaiden hoitoon liittyvät kantelut lukuun ottamatta tapauksia, jolloin hoitovirheen epäillään johtaneen potilaan kuolemaan tai vaikeaan vammautumiseen.
Keuhkosyövän hoidossa on alueellisia eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Useimmiten hoitopolku alkaa lääkärin vastaanotolta, jossa lääkäri voi määrätä tarkentavia tutkimuksia potilaan oireiden perusteella. Jos oireiden, lääkärintarkastuksen ja keuhkojen röntgenkuvan pohjalta syntyy epäily keuhkosyövästä, potilas saa kiireellisen lähetteen keskussairaalaan. Tarkempi taudinmääritys tehdään yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa.
Erikoissairaanhoidossa voidaan tehdä lisätutkimuksia. Kun tutkimuksista saadaan tarkempaa tietoa taudista, voidaan potilaalle laatia yksilöllinen hoitosuositus. Kun hoitosuositus on laadittu, päästään syöpää hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hoitovaihtoehtoja on useita: leikkaus, sädehoito, solunsalpaajahoito, täsmälääkehoidot, immuunihoito ja palliatiivinen hoito.
Syövän paranemiseen tähtäävän hoidon jälkeen potilas siirtyy seurantaan. Erikoissairaanhoidossa potilaita seurataan 2–5 vuoden ajan. Seuranta päättyy tyypillisesti viimeistään 10 vuoden kuluttua paranemiseen tähtäävän hoidon lopettamisesta, jos seurantatutkimuksissa ei tule esille taudin uusiutumiseen viittaavaa. Jos keuhkosyöpä on levinnyt eri kehonosiin, hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen ja elinajan pidentyminen.
Suomalaiseen terveydenhuoltolakiin kuuluu hoitotakuu, joka tarkoittaa että potilaan on päästävä ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon heti riippumatta asuinpaikasta.
Jos hyvinvointialue ei voi tarjota hoitoa määräajassa omassa terveyskeskuksessa tai sairaalassa, hyvinvointialueen on hankittava se muualta palveluntuottajalta, ostopalveluna tai annettava palveluseteli. Potilaalle ei aiheudu siirrosta ylimääräisiä kuluja ja potilas voi myös kieltäytyä hoidosta.
Hoitotakuun toteutumista valvovat Aluehallintovirastot ja Valvira.
Hoitoon liittyvät päätökset tekee moniammatillinen työryhmä, johon osallistuvat erikoislääkärit, kuten kirurgit, syöpälääkärit ja patologit, joskus myös yleislääkärit ja sairaanhoitajat. Kaikkia tapauksia ei kuitenkaan käsitellä hoitotiimin kokouksessa. Tämä johtuu yleensä siitä, että tapaukset ovat selviä ja hoidon valinta selkeää. Tämä mahdollistaa hoidon aloittamisen heti, ennen seuraavaa tiimikokousta.
Voit tulostaa tai ladata tämän muistilistan. Kannattaa myös pohtia, voisitko ottaa lääkärin vastaanotolle mukaan läheisen henkilön, joka voisi tehdä muistiinpanoja.
