Keuhkosyövän oireet

Keuhkosyöpä voi olla alkuvaiheessa oireeton ja se voi löytyä sattumalta. Tietyissä keuhkojen osissa syöpä voi kasvaa suureksikin ennen kuin se aiheuttaa oireita. Joskus keuhkosyöpä todetaan täysin oireettomalla henkilöllä. Toisaalta keuhkosyövästä voi kertoa myös vain yksi oire. Joskus keuhkosyöpä todetaan vasta, kun se on jo tehnyt etäpesäkkeitä.

Miksi keuhkosyöpä usein löytyy liian myöhään? Suurin syy on se, että keuhkokudoksessa ei ole tuntoa. Siksi kasvain voi kasvaa keuhkoissa melko suureksi tai lähettää etäpesäkkeitä ennen kuin se aiheuttaa oireita.

Keuhkosyövän oireita ovat esimerkiksi:

Keuhkosyövän ensimmäisiä oireita ei aina osata yhdistää keuhkosyöpään.

Keuhkosyöpä löydetään usein myöhään

Ensioireet ovat usein sellaisia, että niitä ei osata yhdistää keuhkosyöpään eikä niiden perusteella hakeuduta tutkimuksiin. Valitettavasti keuhkosyöpä löydetään usein vasta vaiheessa, jossa alkuperäinen kasvain on ehtinyt lähettää elimistöön etäpesäkkeitä. Levinneen keuhkosyövän yleisiä oireita ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, heikkous, väsymys, kuumeilu ja laihtuminen. Potilaalla voi olla joskus myös kipua rintakehässä tai hartiassa, äänen käheyttä tai nielemisvaikeuksia. Siihen millaisia oireita keuhkosyöpä aiheuttaa, vaikuttaa syövän leviäminen keuhkoissa sekä kasvaimen sijainti.

Keuhkosyövän ennusteeseen vaikuttavat sairauden levinneisyysaste, ikä ja sukupuoli sekä yleisoireiden esiintyminen ennen hoitoa. Keuhkosyöpää sairastavien naisten ennuste on jonkin verran parempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naisilla esiintyy vähemmän pienisoluisia keuhkosyöpiä, joiden ennuste on huonoin.

Keuhkosyöpäepäily selvitetään tutkimuksilla

Röntgenkuva eli keuhkokuva on tärkeä tutkimusmenetelmä, jos epäillään keuhkosyöpää. Siinä näkyvät läpimitaltaan yli 1 cm kasvaimet. Kun hoitoa lähdetään suunnittelemaan on tärkeä selvittää: kasvaimen levinneisyys, mahdolliset etäpesäkkeet ja kasvaimen tyyppi. Bronkoskopia eli keuhkoputkien tähystys tehdään usein tutkimuksia jatkettaessa. Tutkimus tapahtuu siten, että potilaan nielu puudutetaan ja ohut ja taipuisa tähystin viedään keuhkoihin suun ja henkitorven kautta. Lääkäri voi tähystyksen aikana ottaa biopsioita eli koepaloja. Keuhkojen ja ylävatsan tietokonetomografialla eli kerroskuvauksella tutkitaan, onko sairaus mahdollisesti levinnyt keuhkojen imusolmukkeisiin, muualle keuhkoihin tai ylävatsan elimiin.

Jos potilaalla on keuhko-oireita ja hänellä epäillään keuhkosyöpää, olisi syytä tehdä keuhkojen natiiviröntgenkuvaus. Kuitenkaan normaali keuhkokuva ei sulje pois keuhkosyöpää. Oireiden jatkuessa jatkotutkimukset tehdään keuhkosairauksiin erikoistuneessa yksikössä. Tutkimuksissa selvitetään kasvaimen histologinen tyyppi, taudin kliininen levinneisyys ja potilaan toimintakyky. Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon keuhkosyövän solutyyppi ja levinneisyysaste sekä potilaan edellytykset erilaisiin hoitoihin.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto: Keuhkosyöpä
  2. Roycastle.org: Lung-cancer-signs-and-symptoms
  3. Terveyskirjasto: Pitkittynyt yskä
  4. Cancer.org: Hengenahdistus
  5. Kaikkisyovasta.fi: Keuhkosyöpä
  6. Syöpä-raportti 2018. Syöpärekisteri.
  7. Käypä hoito -suositus: Keuhkosyöpä
FI-NON-00321 03/2021