Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä
Noin 80–85 % kaikista keuhkosyöpätapauksista on ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC, non-small cell lung cancer).
Keuhkosyövät jaetaan ei-pienisoluiseen ja pienisoluiseen keuhkosyöpään. Ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä tärkeimmät alatyypit ovat adenokarsinooma (kun kasvain alkaa keuhkojen rauhasissa), levyepiteelikarsonooma ja suurisoluinen karsinooma. Pienisoluinen keuhkosyöpä leviää usein nopeammin kuin ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Pienisoluinen keuhkosyöpä alkaa usein keuhkoputkissa. Hoidot voivat vaihdella erilaisten keuhkosyöpien välillä.
Noin 80–85 % kaikista keuhkosyöpätapauksista on ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC, non-small cell lung cancer).
Noin 15 % kaikista keuhkosyöpätapauksista on pienisoluisia keuhkosyöpiä (SCLC, small cell lung cancer).
Keuhkosyöpä luokitellaan TNM7-luokituksen avulla. TNM7-luokitus kuvastaa keuhkosyövän levinneisyyttä ja sen ennustetta sekä ohjaa oikean hoidon valinnassa. TNM-luokituksessa T tarkoittaa primaarikasvainta, N imusolmukkeita ja M etäpesäkkeitä. Lisäksi levinneisyyttä kuvataan astein 0-IV.
TNM-luokituksessa
Syövät jaotellaan TNM-luokituksen perusteella viiteen levinneisyysasteeseen (0, I, II, III, IV). Luokat I–III tarkoittavat rajoittunutta tautia ja luokka IV levinnyttä tautia. Levinneisyysaste 0 tarkoittaa pientä paikallista syöpää, joka ei leviä. Levinneisyysasteen IV syöpä puolestaan tarkoittaa laajalle levinnyttä syöpää tai sellaista syöpää, joka on jo lähettänyt etäpesäkkeitä eli metastaaseja.
Varhainen vaihe. Kasvain on pieni (alle 5 cm) ja on edelleen vain keuhkossa – ei leviämistä.
Varhainen vaihe. Kasvaimen koko on noin 5–7 cm ja se voi olla levinnyt läheisiin imusolmukkeisiin, muihin keuhkojen osiin, hengitysteihin tai keuhkojen ulkopuolelle.
Paikallisesti edennyt. Kasvaimen tai kasvainten koko on todennäköisesti vähintään 7 cm ja ne ovat levinneet läheisiin imusolmukkeisiin ja ehkä myös muihin kehon kudoksiin ja rakenteisiin.
Metastaattinen eli levinnyt. Metastaasit muodostuvat syöpäsoluista, jotka ovat levinneet toiseen kehon osaan primaarin eli alkuperäisen kasvaimen paikasta. Syöpäsolut irtoavat alkuperäisestä kasvaimesta, ne kulkeutuvat veren tai imusolmukkeiden mukana ja muodostavat uuden, toissijaisen kasvaimen muissa elimissä tai kudoksissa. Vaiheessa IV kasvain voi olla levinnyt imusolmukkeisiin. Vaiheen IV syöpä on levinnyt toiseen kehon osaan tai aiheuttanut nesteen kertymisen keuhkon tai sydämen ympärille, joka sisältää syöpäsoluja.
Levitessään syöpä alkaa tehdä etäpesäkkeitä eli metastaaseja. Ne syntyvät syöpäsolujen lähtiessä liikkeelle emokasvaimesta verenkierron tai imunestekierron välityksellä ja kiinnittyessä muihin elimiin. Siellä ne alkavat jakautua ja muodostaa uusia kasvaimia.
Syöville on tyypillistä, että ne muodostavat etäpesäkkeitä eli metastasoivat tiettyihin elimiin. Tyypillisimpiä ovat etäpesäkkeet maksassa, keuhkoissa, lisämunuaisissa, aivoissa ja luustossa. Oireet vaihtelevat etäpesäkkeen sijainnin mukaan.
Muualta kehosta tulevat syöpäsolut voivat levitä keuhkokudokseen ja aiheuttaa kasvaimen. Tätä kutsutaan keuhkometastaasiksi, sekundaariseksi keuhkosyöväksi tai metastaattiseksi keuhkokasvaimeksi.
Voit tulostaa tai ladata tämän muistilistan. Kannattaa myös pohtia, voisitko ottaa lääkärin vastaanotolle mukaan läheisen henkilön, joka voisi tehdä muistiinpanoja.