Lobektomia/Yhden lohkon poistaminen
Yhden keuhkolohkon poisto. Vasemmassa keuhkossa on 2 ja oikeassa 3 lohkoa.
Keuhkosyöpää voidaan hoitaa usealla eri tavalla: leikkauksella, sädehoidolla, solunsalpaajilla, täsmälääkkeillä ja immuunihoidolla. Hoito riippuu syövän levinneisyydestä ja potilaan voinnista ja yleiskunnosta. Useimmiten keuhkosyöpää hoidetaan usealla eri hoitomuodolla. Keuhkosyövän aiheuttamia oireita on mahdollista hoitaa lääkkeillä.
Leikkaushoito voi olla osa keuhkosyövän hoitoa syövän varhaisissa vaiheissa. Leikkauksen aikana syövän levinneisyyttä voidaan selvittää lisää, ja tarvittaessa poistaa läheisiä imusolmukkeita.
Leikkausta suunniteltaessa on varmistettava, että potilaan terveydentila, keuhkojen toiminta ja sydämen kunto ovat kunnossa leikkausta varten. Leikkauksen lisäksi syöpää voidaan hoitaa lääkkeillä ja/tai sädehoidolla. Myös rinnan imusolmukkeet saatetaan poistaa ja varmistaa, ettei niissä ole syöpäsoluja.
Yhden keuhkolohkon poisto. Vasemmassa keuhkossa on 2 ja oikeassa 3 lohkoa.
Keuhkoista poistetaan kaksi lohkoa. Vasemmassa keuhkossa on 2 ja oikeassa 3 lohkoa.
Ennen keuhkon poistoleikkausta tehdään perusteelliset keuhkojen toimintakokeet hengityselinten toiminnan varmistamiseksi.
Keuhkojen jaokkeen tai jaokkeiden poistaminen.
Koko keuhkoputken vaurioitunut osa ja keuhkosyöpäkudosta mahdollisesti ympäröivä kudos poistetaan.
Pienen kiilamaisen osan poistaminen keuhkokudoksesta.
Toimenpiteessä kylkiluiden väliin tehdään pieni viilto, jonka kautta keuhkoihin kuljetetaan kameran sisältävä putki. Kameran avulla kirurgi näkee koko rintaontelon ilman, että hänen tarvitse avata rinta tai käyttää kylkiluiden levitintä. Kyseessä on siis tähystysleikkaus. Kirurgi poistaa tarvittavan keuhkokudoksen instrumentilla, joka työnnetään toisen viillon tai kahden pienen viillon läpi.
Leikkausmenetelmässä kirurgi tekee viillon kylkiluiden väliin ja avaa rintakehän seinämään pääsyn keuhkoihin. Sen jälkeen kirurgi poistaa kudoksen ja/tai kasvaimen keuhkoista tai työskentelee tarvittaessa rinnassa olevien muiden rakenteiden kanssa. Torakotomia on avoleikkaus ja sitä käytetään, jos videoavusteinen rintakirurgia eli tähystysleikkaus ei ole mahdollinen vaihtoehto.
Robottiavusteista kirurgiaa käytetään yhä enemmän keuhkosyövän hoidossa. Toimenpiteessä kirurgi istuu potilaan vieressä ja ohjaa kameraa sekä instrumenttia robottileikkausjärjestelmän kautta. Pieni 3D-kamera asetetaan yhden pienen viillon läpi ja sen kautta saadaan kattava kuva rinnan sisäpuolelta. Robotti-instrumentit asetetaan kylkiluiden väliin tehtyjen pienten viiltojen kautta. Kirurgi poistaa tarvittavan keuhkokudoksen yhden pienen viillon kautta.
Kirurgi suosittelee sopivaa hoitomenetelmää ja kertoo, millaisia tuloksia toimenpiteellä tavoitellaan.
Voit tulostaa tai ladata tämän muistilistan. Kannattaa myös pohtia, voisitko ottaa lääkärin vastaanotolle mukaan läheisen henkilön, joka voisi tehdä muistiinpanoja.
Sopivat hoitomuodot valitaan aina tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa kasvainta ei voida leikata, mutta sitä voidaan hoitaa lääkkeillä tai sädehoidolla. Hoitoa saatetaan jatkaa lääkityksellä ja sädehoidolla myös leikkauksen jälkeen.
Alta saat lisätietoa termeistä, joita saatat kuulla, sekä tietoa sädehoidosta ja erilaisista lääkehoidoista.
Syöpähoidot voidaan jakaa neljään tyyppiin: neoadjuvanttihoito, päähoito, adjuvanttihoito ja palliatiivinen hoito.
Hoidon tavoitteena on kutistaa kasvainta ennen leikkausta.
Päähoidon tavoitteena on kasvaimen pienentäminen tai poistaa se kokonaan.
Adjuvanttihoitoa eli liitännäishoitoa annetaan leikkauksen tai sädehoidon tai niiden kummankin jälkeen. Adjuvanttihoidolla varmistetaan syöpäsolujen tuhoutuminen, jolloin potilaan ennuste paranee ja syövän uusiutumisen riskin vähenee.
Palliatiivinen hoito eli oireenmukainen hoito estää ja lievittää potilaan oireita ja parantaa potilaan elämänlaatua siinä vaiheessa, kun syöpää ei voida parantaa. Palliatiivisen hoidon aikana voidaan käyttää lääkehoitoa oireiden lievittämiseen. Potilaan kipua, hengenahdistusta ja pahoinvointia voidaan lievittää lääkehoidolla.
Joskus käytetään vain yhtä hoitomuotoa, mutta yleisemmin käytetään useampia hoitoja. Tarkoituksena on saada paras mahdollinen hoito potilaan sairaushistorian, fysiologisen tilan ja kasvaimien molekyyliominaisuuksien perusteella. Tulevaisuudessa henkilökohtaisesti räätälöityä syöpähoitoa tullaan näkemään yhä enemmän.
Sivun alaosassa on kysymyksiä, joita voi kysyä lääkärin vastaanotolla.
Sytostaatit eli solunsalpaajat vaikuttavat häiritsemällä syöpäsolujen kasvua ja jakautumista. Sytostaattiset lääkkeet vaikuttavat myös terveisiin soluihin ja kulkeutuvat kaikkialle elimistöön. Sytostaattihoitoa voidaan antaa ennen tai jälkeen kirurgisen hoidon. Joillekin potilaille annetaan kemoterapiaa samaan aikaan kuin sädehoitoa – ja tätä kutsutaan kemosädehoidoksi. Sytostaattihoidon tavoitteena voi olla potilaan parantaminen tai elämän pidentäminen ja oireiden hallitseminen. Hoito voidaan antaa sairaalassa tiputuksessa, mutta se on joskus tablettimuodossa.
Immuunihoito eli immunoterapia eroaa solunsalpaajista, jotka vaikuttavat suoraan kasvainsolujen kasvuun ja leviämiseen. Immuunihoito sen sijaan on tapa saada kehon oma immuunijärjestelmä tuhoamaan syöpäsoluja. Immuunijärjestelmä suojaa sairauksia aiheuttavilta mikro-organismeilta, kuten bakteereilta ja viruksilta. Viime vuosina on saavutettu isoja edistysaskelia immuunijärjestelmän hyödyntämisessä syövän hoidossa. Immuunihoitoa annetaan tiputuksessa sairaalassa.
Immuunihoitoa ja sytostaattihoitoja (kemoterapia) voidaan joskus käyttää yhdessä tietyntyyppisten syöpien hoidossa. Yhdistelmähoito saattaa parantaa keuhkosyövän hoidon kokonaisennustetta. Hoito annetaan tiputuksessa sairaalassa.
Kohdennettu hoito on ns. täsmähoitoa, jossa käytetään lääkkeitä, jotka eroavat perinteisistä sytostaattilääkkeistä. Hoito kohdistetaan syövän tiettyihin geeneihin, proteiineihin tai sellaiseen kudokseen, jota edistää syövän kasvamista. Hoidon kohteena olevat geenit ja proteiinit löytyvät syöpäsoluista tai soluista, jotka liittyvät syövän kasvuun, kuten verisuonten solut. Joskus lääkärit käyttävät kohdennettua terapiaa yhdessä sytostaattisten ja muiden hoitojen kanssa. Hoito annetaan yleensä tabletteina, jotka otetaan päivittäin.
Sädehoitoa voidaan käyttää monella tavalla. Sen avulla voidaan esimerkiksi yrittää parantaa keuhkosyöpäpotilaita, joiden huono kokonaisterveydentila estää leikkauksen. Sädehoidolla voidaan tavoitella myös kasvaimen pienentämistä ennen leikkausta tai syöpäsolujen poistamista hoidetulta alueelta leikkauksen jälkeen.
Jos syöpää ei voida parantaa, sädehoitoa voidaan käyttää myös hidastamaan syövän leviämistä ja lievittämään oireita. Sädehoito on suurienergistä ionisoivaa säteilyä, jonka avulla tuhotaan syöpäsoluja.
Syöpään liittyvän kivun kokeminen ei ole yhteydessä syövän koon tai levinneisyyden kanssa. Kivuista kannattaa aina kertoa lääkärille, sillä kivunhallinta on osa syövän hoitoa. Kivun hoito räätälöidään potilaalle sopivaksi.
Pahoinvoinnin tunne on yleinen syöpäsairauden ja sen hoitojen yhteydessä.
Jotkut ovat pahoinvoivia ja oksentavat päivittäin, kun taas toisilla pahoinvointia on vain lyhyempiä aikoja. Toisaalta jotkut syöpäpotilaat voivat välttyä kokonaan pahoinvoinnin tuntemuksilta.
Pahoinvointia hoidetaan tehokkaimmin ennaltaehkäisevällä hoidolla. Hoito voi koostua monen tyyppisistä lääkkeistä, jotka joko otetaan tabletin muodossa tai annetaan verisuoneen.
Syöpälääkkeiden aiheuttamia alhaisia veriarvoja voidaan hoitaa verensiirroilla tai lääkkeillä, jotka stimuloivat uusien verisolujen muodostusta. Lisäksi lääkehoidolla voidaan hoitaa tarpeen mukaan muita oireita, kuten hengenahdistusta, yskää ja esimerkiksi vahvistaa luustoa.
Jotkut potilaat ottavat ns. toisen mielipiteen hoitosuunnitelmasta esimerkiksi onkologian erikoislääkärin vastaanotolla. Tässä vaiheessa voi myös selvittää hoitavalta lääkäriltä mahdollisuus osallistua lääketutkimukseen.
Voit tulostaa tai ladata tämän muistilistan itsellesi. Kannattaa myös pohtia, voisitko ottaa lääkärin vastaanotolle mukaan tueksi läheisen henkilön. Hän voi myös auttaa tekemään esimerkiksi muistiinpanoja.
Alla on kysymyksiä, joita voit kysyä lääkäriltä ennen hoitoja, hoitojen aikana ja jälkeen. Hoitovaihtoehdoista kannattaa keskustella lääkärin ja läheisten kanssa. Jos lääkäri sanoo jotain, jota et ymmärrä, kysy ja vaadi saada selitys.