Alasivut

Mikä on keuhkosyöpä Keuhkosyövän oireet Keuhkosyöpädiagnoosi Keuhkosyövän luokitus Keuhkosyövän hoito Elämä keuhkosyövän kanssa Tutkituta keuhkot Kannusta läheistäsi lääkäriin UKK Sairastuneen läheiselle Keuhko-oirekysely

Keuhkosyöpädiagnoosi

Keuhkosyöpä todetaan tutkimusten avulla ja diagnoosi tehdään erilaisten tutkimustulosten perusteella. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi kuvantamistutkimukset, keuhkosyövän invasiiviset tutkimukset ja laboratoriokokeet. Keuhkosyövän toteamisen jälkeen aloitetaan syövän hoitaminen.

Kuvantamistutkimukset

Keuhkojen röntgenkuvaus

Oireiden tutkiminen aloitetaan usein keuhkojen röntgenkuvauksella, sillä röntgenkuvista näkyvät keuhkojen mahdolliset muutokset.

Tietokonetomografia

Tietokonetomografiaa kutsutaan myös TT-kuvaukseksi. Sen avulla elimistöstä saadaan kolmiulotteinen kuva. Ennen kuvausta potilaalle annetaan yleensä varjoainetta, joka parantaa kehon rakenteiden näkymistä kuvissa.

PET-kuvantaminen

PET-kamerakuvauksia tehdään, jotta epäiltyjä tai aiemmin havaittuja kasvaimia voidaan tutkita tarkemmin. PET-kuvantamiseen yhdistetään yleensä TT-kuvaus ja silloin tutkimusta kutsutaan PET-TT:ksi. Kuvaus tehdään makuuasennossa ja sitä ennen on yleensä oltava syömättä ja juomatta neljä tuntia.

Keuhkojen hapenottokyvyn testaaminen

Keuhkojen hapenottokyvyn testaamista kutsutaan myös keuhkoventilaation gammakuvaukseksi. Tutkimuksessa hengitetään leimattua hiilipölyä suukappaleen kautta ja tulos kuvataan tomografiana. Tutkimustulosten parantamiseksi tutkimuksessa injektoidaan laskimoon pieni määrä merkkiainetta.

Luuston kuvantaminen

Luuston kuvantamisessa saadaan selville, onko syöpä levinnyt luuston alueelle. Ennen kuvantamista suoneen annostellaan pieni määrä injektoitua radioaktiivista ainetta.

Ultraääni

Ultraääni käyttää ääniaaltoja luomaan kuvan kehon sisäosista. Sitä käytetään usein keuhkojen nestekertymien havaitsemiseen.

Magneettikuvaus

Magneettikuvausta kutsutaan myös MRI:ksi ja siinä hyödynnetään magneettikenttiä röntgensäteiden sijaan. Kuvauksen avulla sisäelimistä saadaan kolmiulotteisia kuvia.

Keuhkosyövän invasiiviset tutkimukset

Bronkoskopia

Bronkoskopiassa kapea ja joustava tähystysputki työnnetään nenän tai suun kautta keuhkoihin. Tähystysputkessa on kamera, jolla voidaan tutkia keuhkoja ja ottaa tarvittaessa kudosnäytteitä.

EBUS

EBUS eli keuhkoputkien ultraäänitähystys (endobronkiaalinen / endoskooppinen ultraääni) on kivuton keuhkojen tutkimus. Kapea, joustava tähystysputki työnnetään suun kautta rintakehään. Tähystysputken päässä on ultraäänilaite, joka näyttää rintakehän sisällä olevat rauhaset. Tähystyksen yhteydessä voidaan ottaa näytteitä imusolmukkeista.

TT-ohjattu biopsia

Tutkimuksessa keuhkoista otetaan kudosnäyte paikallispuudutuksessa. Lääkäri työntää ohuen neulan rintaan ja ottaa tarvittavan näytteen.

Mediastinoskopia

Mediastinoskopia eli välikarsinan tähystys on rintalastan alla olevan välikarsinan tähystys. Tutkimuksessa selvitetään syövän esiintymistä rintalastan alla olevissa imusolmukkeissa.

Laboratoriokokeet

Kudosnäytteet

Kudosanalyysi auttaa lääkäreitä löytämään ja diagnosoimaan keuhkosyövän. Analyysi antaa myös näkemyksen syövän ennusteesta ja siitä, mitkä hoidot voisivat toimia parhaiten.

Keuhkosyövän yleisimmät biomarkkerit ovat PD-L1, EGFR, ALK, BRAF ja ROS1. Biomarkkerit ovat biologisia molekyylejä, joiden avulla voidaan mitata esimerkiksi kuinka hyvin keho reagoi annettuun hoitoon. Kun biomarkkeri on tiedossa, voidaan tietoa käyttää keuhkosyövän hoidon suunnittelussa. Eri täsmälääkeet ja immuunihoidot soveltuvat eri biomarkkereille.

Verikokeet

Verikokeita on kahdenlaisia: perusverikokeet ja syöpädiagnoosia tukevat verikokeet. Perusverenkuva antaa yleistä tietoa terveydestäsi ja kertoo punasolujen ja valkosolujen määrän. Toisia verikokeita voidaan käyttää syövän diagnosoinnin tukena. Tällaisella biokemiallisella verikokeella voidaan tehdä esimerkiksi analyysi kasvaimen verenkierrossa olevasta DNA:sta EGFR-mutaation löytämiseksi.

Keuhkojen toiminnan testaaminen

Useimmiten keuhkojen toimintaa testataan puhalluskokeella, jossa potilas puhaltaa suuttimeen. Tyypillisiä testejä:
• Ergospirometria eli rasituskoe, joka tehdään pääasiassa ennen leikkausta
• Keuhkojen perfuusion ja ventilaation gammakuvaus, jossa tutkitaan hengitysilman pääsyä keuhkojen eri osiin (keuhkoventilaatiota) sekä keuhkojen verenkiertoa (keuhkoperfuusiota)
• Pulssioksimetria, joka mittaa veren happipitoisuutta

Sylkitesti

Sylkitestin avulla selviää, onko keuhkoissa mahdollisesti tulehdus tai verta.

Lähteet

1. Kaikkisyovasta.fi: Keuhkosyövän oireet
2. Terveyskyla.fi: Tietokonetomografia
3. Tays.fi: Koko kehon aineenvaihdunnan laaja PET TT
4. Huslab.fi: Ohjekirja: Keuhkojen perfuusion ja ventilaation gammakuvaus
5. Huslab.fi: Luuston gammakuvaus
6. Terveyskyla.fi: Ultraäänitutkimus
7. Roycastle.org: Lung cancer tests
8. Terveyskyla.fi: Magneettikuvaus
9. Kaikkisyovasta.fi: Keuhkosyöpä
10. Tays.fi: Ultraäänitähystys
11. Hus.fi: Välikarsinan tähystys ja mediastinospia. HYKS sydän- ja keuhkokeskus
12. Cancer.gov: Biomarker
13. Terveyskirjasto.fi: Perusverenkuva
14. Kaypahoito.fi: Keuhkosyöpä
15. Hoito-ohjeet.fi: Keuhkojen ventilaation ja perfuusion gammakuvaus

FI-NON-00905 12/2022