- Kaikkisyovasta.fi: kohdunkaulan syöpä
- Terveyskirjasto.fi: Kohdunkaulan syöpä
- thl.fi: Usein kysyttyä HPV-rokotuksista
- thl.fi: HPV eli papilloomavirusinfektio
- Terveyskirjasto.fi: papakoe
HPV:n aiheuttama pitkittynyt infektio on kohdunkaulan syövän suurin riskitekijä. Kohdunkaulan syöpä löytyy yleensä gynekologisen tutkimuksen ja papakokeen avulla.
HPV:n aiheuttama pitkittynyt infektio on kohdunkaulan syövän suurin riskitekijä. Tietyt HPV-tyypit luokitellaan suuren riskin HPV-tyypeiksi, joilla on suurempi riski aiheuttaa solumuutoksia ja kehittyä syöväksi. Muita riskitekijöitä ovat aikainen yhdyntöjen alottaminen, useat seksikumppanit, muut gynekologiset tulehdukset sekä tupakointi.
Kohdunkaulan syöpä on usein alkuvaiheessa oireeton. Alkuvaiheen kohdunkaulan syöpä voi löytyä rutiinikäynnillä papakokeesta, siksi naisten olisikin tärkeää käydä säännöllisesti seulonnassa.
Kohdunkaulan syövän oireita ovat erilaiset vuotohäiriöt, kuten verenvuoto muulloin kuin kuukautisten aikana, yhdynnän jälkeinen verenvuoto tai verinen, rusehtava tai pahanhajuinen valkovuoto. Myöhäisessä vaiheessa esiintyviä oireita voi olla alavatsakivut, ristiselkäsäryt ja virtsaoireet. Myös voimattomuutta ja väsymystä voi ilmetä.
Polyypit ovat kohdunkaulan yleisiä hyvänlaatuisia muutoksia. Lisäksi kohdunkaulassa voi esiintyä erilaisia tulehduksellisia muutoksia.
Papilloomavirustulehduksella on olennainen rooli monenlaisten ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan muutosten syntymisessä, ja näistä tavallisimpia ovat kohdunkaulan syövän esiasteet. Suomen kohdunkaulan syövän seulontaohjelman ansiosta syöpätapaukset ovat vähentyneet merkittävästi. On odotettavissa, että HPV-rokotteen sisällyttäminen rokotusohjelmaan vähentää huomattavasti papilloomaviruksen aiheuttamia kudosmuutoksia ja niiden seurauksena syntyviä syöpiä.
Kohdunkaulan muutosten oireita voivat olla valkovuoto tai ylimääräinen verinen vuoto, erityisesti yhdynnän jälkeen. Oireita ei kuitenkaan aina esiinny, ja esimerkiksi kohdunkaulan polyypit voidaan havaita papakokeessa tai gynekologisessa rutiinitutkimuksessa.
Pitkittyneet HPV-infektiot, erityisesti kun ne johtuvat aggressiivisista HPV-tyypeistä kuten 16, 18, 31, 33 ja 45, kohottavat merkittävästi kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden riskiä. On kuitenkin huomattava, että suuren riskin HPV-infektio ei automaattisesti tarkoita kohdunkaulasyövän esiastetta, ja ainoastaan harvalla suuren riskin HPV-infektion saaneista kehittyy kohdunkaulasyöpä. Nuorilla, 13–22-vuotiailla, esiasteet paranevat itsestään jopa 90 %:ssa tapauksista. Syövän esiasteiden kehittymiseen vaikuttavat HPV-infektion lisäksi muun muassa yhdyntöjen varhainen aloitusikä, useat seksikumppanit, tupakointi, immuunijärjestelmää heikentävät lääkkeet ja muut gynekologiset tulehdukset, kuten klamydia.
Lievien esiastemuutosten (LSIL/CIN1) kohdalla yleensä riittää pelkkä seuranta, sillä niiden itsestään parantumisen todennäköisyys on noin 90 %. Jos lievä esiastemuutos ei parane kahden vuoden seurannassa, se hoidetaan.
Keskivaikeat esiastemuutokset ovat pysyvämpiä kuin lievät. Tutkimuksessa havaittiin, että noin puolet keskivaikeista esiastemuutoksista paranevat itsestään kahden vuoden seurannassa ilman hoitoa, mutta pahanlaatuistumisen riski kasvaa iän myötä.
Vaikeiden esiastemuutosten yhteydessä syöpäriski on yli 12 %. Seulontaikäryhmässä (30–60-vuotiaat) noin 15–40 % näistä vaikeista muutoksista kehittyisi hoitamattomina syöväksi. Vaikeissa levyepiteelimuutoksissa (HSIL) hoito on tarpeen, sillä näissä tapauksissa paraneminen itsestään on epätodennäköisempää ja etenemisriski suurempi.
Kohdunkaulan syöpä löytyy yleensä gynekologisen tutkimuksen ja papakokeen avulla. Kolposkopia (kohdunsuun tähystys) ja sen aikana otettavat koepalat vahvistavat diagnoosin. Syövän levinneisyyttä voidaan tutkia ultraäänitutkimuksen ja lantion alueen magneettitutkimuksen avulla.
HPV:ltä voi suojautua HPV-rokotteella. Rokote antaa suojan yleisimpiä, eniten syöpää aiheuttavia papilloomavirustyyppejä vastaan. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat lapset eli 5.–6.-luokalla olevat oppilaat. Jos lapsi ei jostain syystä ole saanut HPV-rokotuksia 5.–6.-luokalla, hänen on mahdollista saada HPV-rokotukset maksutta myös peruskoulun 7.–9. luokalla, tutkintoon valmentavan koulutuksen aikana (TUVA-opiskelijat), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen aikana (TELMA-opiskelijat) sekä toisen asteen oppilaitoksessa esimerkiksi lukiossa tai ammattiopistossa.
Rokotteen voi ottaa myös myöhemmin, aikuisenakin. Paras hyöty rokotteesta on silloin, kun se on otettu ennen seksielämän alkamista.
Kondomi suojaa osittain HPV-tartunnalta.
Seulonnoissa on tärkeää käydä säännöllisesti, vaikka olisikin saanut rokotteen, sillä rokote ei suojaa kaikilta papilloomavirustartunnoilta. Naiset saavat kutsun seulontaan viiden vuoden välein 30–65 vuoden iässä (joissakin kunnissa kutsutaan seulontaan 25-vuotiaat naiset). Seulonnan avulla voidaan löytää syövän esiasteet ja hoitaa ne ajoissa. Seulonnassa käytetään joko papatestiä tai HPV-testiä.
Jos testissä löytyy solumuutoksia, tilannetta seurataan tai tarvittaessa tehdään kohdunkaulantähystys (kolposkopia). Vaikeat muutokset voidaan poistaa sähkösilmukkahoidolla.
Kohdunkaulan syövän hoito riippuu syövän levinneisyydestä ja potilaan yleiskunnosta. Yleensä syöpää hoidetaan leikkauksella. Tarvittaessa käytetään myös sädehoitoa, solunsalpaajahoitoa tai niiden yhdistelmää eli kemosädehoitoa. Pitkälle edenneissä syövissä, joita ei voida leikata, käytetään hoitona sädehoitoa ja solunsalpaajia
Suurin riski kohdunkaulan syövän uusiutumiselle on kahden vuoden sisällä sairauden diagnosoinnista.
Kohdunkaulan syövän ennuste riippuu syövän levinneisyydestä. Suuri osa varhaisessa vaiheessa todetuista kohdunkaulan syövistä paranee. Jos taas tauti on ehtinyt edetä, on ennuste selkeästi huonompi.
Kansallisen kohdunkaulan syövän seulontaohjelman aloittaminen 1960-luvulla on johtanut siihen, että kohdunkaulan syövän esiintyvyys Suomessa on laskenut viidennekseen. Nykyisin maassa diagnosoidaan vuosittain noin 170 kohdunkaulan syöpätapausta. Kohdunkaulan syöpä on tavanomaisin 30–44-vuotiaiden hedelmällisessä iässä olevien naisten keskuudessa, ja yli kolmasosa kaikista tapauksista ilmenee tässä ikäryhmässä. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa tauti on äärimmäisen harvinaista.
FI-NON-01127 12/2023
Susanna Juntunen: ”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin” Nuori ja urheilullinen perheenäiti ei voinut uskoa sairastavansa kohdunkaulan syöpää, sillä hän ei tuntenut oloaan sairaaksi missään vaiheessa. Susanna Juntunen on suositun #kotitreenijengin perustaja. Urheilu sekä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat aina olleet hänelle itsestäänselvyyksiä. Hän on myös entinen kilpajoukkuevoimistelija ja EM-tasolla kilpaillut bikini fitness -urheilija. Tällä […]